Onnistuin yllättävän hyvin tavoitteessani vähentää ostamani muovin määrä minimiin. Asun yksin, syön valtaosan päivittäisestä ravinnostani koulun lounasruokalassa ja joskus dyykkaan, joten kauppareissuja ei tarvinnut kuukauden aikana tehdä kovin monta. Ne muutamatkin menivät aika kivuttomasti, joskin olen havahtunut muovin pelottavaan valta-asemaan maailmassamme.
Useimmat ostamani peruselintarvikkeet saa onneksi pahvissa tai ilman mitään pakkausta: maidot, kananmunat, hiutaleet ja juurekset ovat helppoja syötäviä muovittomalle. Kerran tarvitsin mantelijauhoa, jota olin ostaa muovitettuna marketista. Muistin kuitenkin, että eräässä ketjussa myydään vaikka mitä jauhoja ja pähkinöitä irtona. Kävin siis ostamassa hiukan kovemmalla kilohinnalla mantelijauhoa juuri sen verran, kuin tarvitsin, ja säästin taas yhden ylimääräisen muovikääreen (tosin huomasin hyllyjen alla tukkutavaraa isoissa muovisäkeissä, eli ihan muovitonta ei irtomyyntikään ole).
Jouduin joustamaan sellaisten ruokien ja taloustarvikkeiden kohdalla, joita ei kerta kaikkiaan myydä ilman muovipakkauksia. Hammastahna, juusto ja vessapaperi ovat tyyppiesimerkkejä. Opin myös, että monissa kaupallisissa kosmetiikkatuotteissa on paitsi muovikuori, myös muovisisältö. Kylpyhuoneenkaapissani ei onneksi ole varsinaista muovikosmetiikkaa, mutta purnukoista en ole vielä päässyt kokonaan eroon. Hyvään alkuun olen kuitenkin päässyt vaihtamalla kotitekoiseen deodoranttiin sekä ripsiväriin.
Tajusin, että kuluttaja pystyy ihan oikeasti vaikuttamaan yritysten toimintaan paitsi rahoillaan, myös sanoillaan. Olin tilannut elokuun puolella postipaketin, joka saapui syyskuussa. Se sisälsi tarpeettoman paljon muovista pakkausmateriaalia. Annoin paketin lähettäneelle yrittäjälle palautetta, jossa toivoin, että jatkossa hän pakkaisi tuotteet ilman muovia, koska tuotteet eivät olleet sellaisia, että ne välttämättä tarvitsisivat kääreitä ja kuplamuovipehmustuksia.
Palaute otettiin hyvin vastaan, ja myyjä kertoi itsekin miettineensä asiaa. Hän lupasi siirtyä ympäristöystävällisempään paketointiin käytettyään nykyiset pakkausmateriaalivarastonsa loppuun. Suuremman yrityksen käytäntöjen muuttaminen vaatii useampien ihmisten huutelua, mutta menestyäkseen kaikenkokoisten yritysten on lopulta kuunneltava asiakkaitaan. Yrityksille kannattaa antaa palautetta aina, kun on jotain valitettavaa (tai kiitettävää)!
Muoviton syyskuu -tapahtuman Facebook-sivua tutkaillessani harmistuin siitä, että ihmiset kokivat paperipussien olevan ehdoton ja autuaaksi tekevä muovin korvaaja. Paperipussi ei kuitenkaan ole juuri muovipussia parempi vaihtoehto, jos sekin jää kertakäyttöiseksi. Toisin kuin muovi, paperi toki maatuu eikä ole haitaksi ympäristölle hajotessaan, mutta kertakäyttöpussien valmistukseen ja kuljetukseen kuluu suunnilleen saman verran luonnonvaroja, olivat ne mitä materiaalia tahansa. Olennaista on lakkauttaa kertakäyttöisyyden konsepti ja minimoida kaiken roskan määrä.
Muovittomuuteen pyrkiminen ei lopu tähän. Muistan jatkossakin ottaa kauppaan omat hedelmäpussit mukaan. Vertailen pakkauksiin käytetyn muovin määrään ja ostan mieluiten irtona, jos kilohinta ei ole suhteettoman korkea. Jätän edelleen polyesterivaatteet kauppaan ja nostan muoviroskan kadulta roskikseen, jotta se ei lennä tuulen mukana jokeen saastuttamaan juomavettämme.
Pyritkö sinä syyskuussa vähentämään muovinkulutustasi? Miten onnistui?
SOPIVASTI 
Minäkin olen tyytyväinen siihen, kuinka paljon muovin tiedostaminen kasvoi päässäni. Huomasin, kuinka monesta paikasta voi ostaa esimerkiksi lounasruokaa mukaan omaan rasiaan kertakäyttöisten muovirasioiden sijaan. Täytyy myöntää, että itsekin pidän pienempänä pahana paperipusseja niiden kierrätettävyyden vuoksi, sillä niin pitkällä en vielä ole, että osaisin hyvin arvioida tuotteiden valmistamiseen käytettyjä luonnonvaroja. Kiitos kuitenkin vinkistä, sillä olen varma, että jatkossa voin ostaa pähkinäni omaan rasiaan irtomyymälästäkin, kunhan punnitsen oman rasiani vaa’alla ensin (enkä ole pahimpaan ruuhka-aikaan paikalla).
Kokonaan ilman muovia eläminen on tietysti mahdotonta nykypäivänä, mutta mielestäni on parempi, että ruoka toimitetaan keskitetysti irtomyymälään vaikka niissä suurissa muovisäkeissä, jotta pieniä määriä ei tarvitse yksittäispakata muoviin jokaiselle kuluttajalle erikseen.
Kiitos kommentista. Kiva kuulla, että muoviton syyskuusi meni hyvin. Uskon, että tempaus lisäsi lukuisten ihmisten arkipäiväistä kuluttajatietoisuutta. Jos parikymmentätuhatta ihmistä pysähtyi edes hetkeksi miettimään, onko kaikki ympärillämme oleva muovi oikeasti tarpeellista, on maailma muuttunut parempaan. Voi kunpa tietoisuus jatkuisi lokakuussakin!
Irtomyynti on mainio tapa vähentää pakkausjätettä. Harmi, että pesuaineiden irtomyynti päätettiin pitää kiellettynä. Ruokaa sentään edelleen saa irtona, mutta ikävä kyllä irtotuotteiden kilohinta on usein korkeampi kuin pakattujen, missä ei minusta ole mitään järkeä. Eikö madollisimman vähäinen pakkausmateriaalin määrä nimenomaan laske tuotantokustannuksia?