Lokakuu on tänäkin vuonna monelle lihaton. Tällaiset tempaukset ovat minusta oivallisia lisäämään tietoa kasviruoasta ja herättämään pohtimaan omia kulutus- ja ruokailutottumuksia. Harmittavan usein tempaukset jäävät vain muutaman viikon riuhtaisuksi, jonka jälkeen voi helpotuksesta huokaisten palata vanhoihin tapoihin. Lihan kulutuksen vähentämiseen pysyvästi on kuitenkin monta hyvää syytä, joita kannattaa itse kunkin punnita, vietti lihatonta lokakuuta tai ei.
Terveys
Liha sisältää runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja, kolesterolia sekä eläinproteiinia, jotka kaikki ovat haitaksi terveydellemme. Lihassa on myös konsentroituneena maaperän myrkkyjä sekä jäämiä lääkeaineista, joita tuotantoeläimille annetaan ruuassa tai ruiskeena. Lihankulutus on yhdistetty merkittävästi kohonneeseen riskiin sairastua mihin tahansa kansantautiin: ylipainoon, sydänsairauksiin, diabetekseen ja jopa syöpään (ks. esim Public Health Nutrition). Nämä kaikki ovat pitkälti elintavoilla eli pääasiassa ruokavaliolla estettäviä sairauksia. Millainen sitten on terveellinen ruokavalio? Kasvispainoitteinen, jossa lihaa käytetään vain vähän jos lainkaan.
Hyvä olo
Kasvikset ovat niin iloisen värisiä, ettei ole mikään yllätys, että ne myös tutkitusti vaikuttavat positiivisesti energiatasoon, mielialaan ja mielenterveyteen. Lääketieteen tohtori Michael Greger tiivistää alle kuuteen minuuttiin viime vuosien tutkimuslöydöt ruokavalion vaikutuksesta henkiseen hyvinvointiin:
Hinta
Liha on kallista, kasvikset ovat halpoja. Muutamalla eurolla saa köntän jauhelihaa tai sitten kilotolkulla perunaa, pusseittain kuivapapuja, monta paketillista puurohiutaleita tai sylintäydeltä kauden hedelmiä. Kasviruoilla nälän saa kuriin huomattavasti edullisemmin kuin liharuoilla, ja kasvisten suojaravintoainepitoisuuskin on monipuolisempi kuin lihassa. Terveellinen syöminen ei siis todellakaan ole kallista! Epäterveellisesti syöminen se vasta kalliiksi tuleekin, sillä se johtaa ennen pitkää kaikenlaisiin sairauksiin, niin akuutteihin kuin kroonisiinkin, fyysisiin sekä psyykkisiin.
Ekologisuus
Lihan tuotantoprosessi on erittäin raskas ympäristölle. Lihateollisuus aiheuttaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin liikenne tai sähköntuotanto. Lisäksi lihateollisuuden takia sademetsiä kaadetaan koko ajan enemmän rehupeltojen tieltä. Yhden lihakilon tuottamiseen nimittäin tarvitaan kymmenen kiloa rehua. Ei ole mitään järkeä kierrättää muonaa toisen vatsan kautta, kun hävikkiprosentti on niin suuri. Ilman lisääntyvää lihan kulutusta olemassa olevat pellot riitttäisivät mainiosti jokaisen maapallon asukkaan ruokkimiseen (lue lisää: Ilmasto-opas). Paitsi globaalisti, lihateollisuus tuhoaa ympäristöä myös paikallisesti (Uusi Suomi).
Eettisyys
Minusta eläinten syöminen ei ole lähtökohtaisesti väärin. Esimerkiksi hirven metsästämisessä ruuaksi ei ole mielestäni mitään vikaa, vaikka itse en siihen pystyisikään. Sen sijaan tapa, jolla tehokasvatamme eläimiä, on eettisesti arveluttava. Moderni maatila ei ole kuin Mummo Ankan herttainen pikku farmi, jossa kotieläimet ovat kuin perheenjäseniä. Eläimet ovat lihateollisuudelle pelkkää tuotantotavaraa. Me kuluttajat olemme etääntyneet ruuantuotannon todellisuudesta. Eläinten tappaminen on ulkoistettu lihantuottajille, eikä siististi kelmuun kääritty, verestä, jänteistä ja luista putsattu jauheliha kerro mitään eläimen matkasta rakolattiakarsinasta lautaselle. Jokaisen lihaa syövän pitäisi tutustua lihan tuotantoprosessiin, tiedostaa sen ongelmat ja miettiä omaa osuuttaan tässä järjestelmässä.
*****
Minusta kaikkien maailman ihmisten ei tarvitse ryhtyä vegaaneiksi tai edes kasvissyöjiksi. Lihan kulutuksen on kuitenkin käännyttävä laskuun. Aikaisemmin lihaa on pidetty ylellisyystuotteena, mutta nyttemmin länsimaissa eläintuotteet ovat arkipäiväistyneet, ja lihaton ateria on kummallinen poikkeus ruokatottumuksissamme. Nykyisen lihankulutuksen seuraukset ovat mittavat. Ne ulottuvat eläinoikeuskysymyksistä globaaliin ihmisoikeus- ja ympäristöpolitiikan kautta omiin napoihimme. Siinä on jo monta syytä elää, jos ei lihatonta, niin ainakin vähälihaista elämää vuoden jokaisena kuukautena.
Vietätkö sinä lihatonta tai vähälihaista lokakuuta?
SOPIVASTI 
Moi! Olen miettinyt lihansyönnin vähentämistä. Jutustasi sain lisää pointtia pohdintaan!
t. Tiina
tiinanpatikointi.blogspot.fi
Kiitos kommentista! Mahtavaa kuulla, että teksti innosti! 🙂
Voi kunpa kaikki ymmärtäisivät nämä esittämäsi pointit. Vanhat tavat eivät monella vain helposti katoa. Lihaa joka puolelta tunkeva kultturimmekaan ei tee paljoa vähentääkseen lihankulutusta kunnolla. Kun lihaa laitetaan jo alakoululaisten jokaiseen lounaaseen, niin harva myöhemminkään elämässä käsittää lihassa piilevän lukuisia erilaisia terveydellisiä, ekologisia tai eettisiä ongelmia. Tavat sitten jaetaan eteenpäin seuraavalle sukupolvelle.
Veikkaan kuitenkin, että Suomessa lihan turhan suuri lisääminen lautasmalliin liittyy myös kotimaiseen lihateollisuuteen. Suomi on siinä mielessä huonossa asemassa, että näin pohjoisessa on vaikea tuottaa laajaa kasvisarsenaalia. Siksi kultturimme tukee ruokia, joita täällä päin pystytään tuottamaan läpi vuoden: lihaa ja maitoa. Kyllä täällä juurekset kasvaa ja läpi talven säilyy. Kuinka moni kuitenkaan on valmis tekemään sellaiseen painottuvaa lounasta?
Yleinen usko siitä, että ateria ei ole kunnollinen, jollei siinä ole lihaa on vanhentunut ja epätosi. Mutta kulttuuri ajaa ruokavalintojammekin.
Kiitos kommentista!
Ymmärrän sen, että halutaan tukea suomalaisia elinkeinoja, ja niin liha- kuin maitoteollisuuskin liittyvät vahvasti suomalaiseen kansallisidentiteettiin. En olekaan pyyhkimässä koko lihantuotantoa pois Suomen kartalta, päin vastoin: toivon, että kaikki Suomessa syötävä liha myös tulisi Suomesta, sillä ulkomailla eläimiä ja ympäristöä kohdellaan vielä huonommin. Lihan kulutuksen vähentyessä ja sen aseman noustessa takaisin ylellisyystuotteeksi tuottajien on mahdollista tarjota eettisemmin ja kestävämmin tuotettua lihaa. Vähemmän mutta parempaa.
Minusta juuri mainitsemiesi juuresten sekä ylipäätään kotimaisten kasvisten arvostus saisi nousta. Niillä saa kyllä täysipainoisen lounaan aikaiseksi. Perunan, porkkanan ja punajuuren lisäksi on vielä metsäsieniä, tomaatteja, kurpitsoja, härkäpapuja, hamppua, viljoja, omenoita, marjoja… Fennovegaaninakaan ei tarvitsisi valikoimaan kyllästyä. Kesällä tarjonta on toki laajimmillaan, mutta erinäisillä säilömismenetelmillä voi taata sen, että talvikuukausinakaan ei tarvitse syödä pelkkiä juureksia. Toisaalta ulkomailta roudaaminen ei ole synti sekään. Esimerkiksi tuontihedelmien ympäristökuormitus on paljon pienempi kuin kotimaisten eläinkunnan tuotteiden tai talvisten kasvihuonekasvisten. On hyvä muistaa, että tuotantoeläinten rehukin tuodaan ulkomailta eikä kotimaiselta pellolta.
Oikein hyvä ja asiallinen kirjoitus. Minustakin meidän jotka voimme, pitäisi tehdä valintoja, joilla edes yritetään tasata maapallomme varoja kaikkien käyttöön. Jokin tempaus voi hyvin toimia lähtökohtana uudelle elämäntavalle: minulle niin kävi juuri lihansyönnin kanssa. Yhtenä vuonna ajattelin paastota siten, etten syö lainkaan lihaa (laskiaisen ja pääsiäisen välillä). Ensiksi oli kauhean vaikea miettiä mitä söisin, viikkojen myötä se helpottui ja pääsiäisen jälkeen päätinkin jatkaa mahdollisimman kasvispainotteista ruokavaliota.
Kavereideni ansiosta sain myös lopetettua kananmunien käytön kotikeittiössä (piti opetella leipomaan vegaanisesti). Ensiksi sekin tuntui kauhean vaikealta. Mutta onpa paljon kivempi leipoa, kun ei aina tarvitse miettiä onko kananmunia kotona ja vieläköhän niitä voi käyttää. Lihan kanssa sama juttu: kasviksista on paljon helpompi aistinvaraisesti päätellä vieläkö tämän voi syödä.
Kasvisruokaan ei mene niin paljon rahaakaan ja olenkin toistaiseksi sallinut itselle juustojen syönnin, joskin vähenevässä määrin. Nekin sisältävät eläinrasvaa ja valmistus vie valtavasti luonnonvaroja, mutta kun ovat mokomat niin hyviä.
Kiitos, että kommentoit. Tosi kiva kuulla, että pidit tekstistä!
Minusta sinun esimerkkisi on tosi inspiroiva. Aluksi voi olla todella vaikea muuttaa omia ruokailutottumuksiaan, mutta kun tutustuu kasviruokamaailmaan, huomaakin sen olevan loputtoman monipuolinen! Itse en ole vielä tutustunut vegaaniseen leivontaan, sillä (myönnän) se vaikuttaa minusta vaivalloiselta. Se johtuu tietysti vain siitä, että olen aiemmin tottunut leipomaan kananmunat, voi ja kerma -tyylillä, enkä ole vielä vaivautunut opettelemaan muuta (tällä hetkellä en siis vain leivo). Tiedän kuitenkin, että ihan kaikista leivonnaisista on mahdollista tehdä eläintuotteeton versio, eikä reseptien löytäminenkään ole internetin ansiosta vaikeaa.
Se, että toisinaan nautiskelee juustoja, on paljon pienempi paha kuin se, että joka päivä syö pihviä, jauhelihaa tai makkaraa. Minusta vaikuttaa siltä, että sinä olet oivaltanut tärkeän pointin, jota minäkin yritän tässä tekstissä tuoda esille: ruokavalion ei tarvitse olla joko-tai. Joko ei ollenkaan lihaa tai sitten paljon lihaa. Voi myös syödä kasvipainotteisesti ja silloin tällöin herkutella niillä eläinkunnan tuotteilla, joista ei millään haluaisi luopua.
Hei! Halusin vain tulla kertomaan, että olen lukenut blogiasi jo pitkään ja saanut paljon uutta ajateltavaa (:
Aloitin itse äskettäin Myytti-nimisen blogin (http://myyt-ti.blogspot.fi/), jossa tulen käsittelemään muun muassa minimalismia, kuluttamista sekä ekologisia valintoja. Lisäsin blogisi Linkit-sivulleni suosikkeihin, toivottavasti se sopii! (:
Kiva, että uusia yksinkertaistamisblogeja ilmestyy! Blogiani saa linkata mielellään, totta kai. 🙂
”ruokavalion ei tarvitse olla joko-tai. Joko ei ollenkaan lihaa tai sitten paljon lihaa. Voi myös syödä kasvipainotteisesti ja silloin tällöin herkutella niillä eläinkunnan tuotteilla, joista ei millään haluaisi luopua.”
Tuo oli hyvin sanottu ja itsekin olen tuohon pyrkinyt yhä enemmän.
Kiva kuulla! Minusta on mahtavaa, että yhä useampi herää vähentämään lihankulutustaan.
Moi,
Kommentoinpa nyt vähän vanhempaan juttuun. Ensinnäkin, mainio blogi sulla! Sait minusta heti vakkariseuraajan. Minimalismin, ekologisuuden sekä eettisten valintojen tavoittelu on mitä mainiointa, ja siihen tähtään myös itse. On mukava lukea, jonkin toisen samanmoisen vinkkejä ja ajatuksia!
Tartun nyt tuohon lihaproteiiniin sekä jossain toisessa tekstissä mainittuihin proteiinijauhoihin. Eläin- sekä maitoproteiinithan (eritoten hera) ovat biologiselta arvoltaan ihmiselle mitä mainioimpia ja selkeästi siis optimaalisempia kuin kasvikunnan lähteet. En toistaiseksi ole löytänyt lähdettä sille, miksi eläinproteiini itsessään olisi ihmiselle millään tavalla huono proteiinin lähde. Mikäli sinulla on osoittaa sellainen, tutustun aiheeseen mielelläni!
Toiseksi, yleensä tämän tapaisissa listauksissa olisi minusta hyvä erottaa valkoinen ja punainen liha. Parhaimman käsitykseni mukaan punainen liha koetaan ns. epäterveellisemmäksi juuri tyydyttyneen rasvan sekä muiden toistaiseksi epäselvien syiden vuoksi. Toki valkoisessakin lihassa tyydyttynyttä rasvaa on, mutta varsin pieniä määriä (esimerkiksi vaikka keskiarvoisesti vähärasvainen naudanliha 1,7g vs. kalkkunan liha 0,6g (numerot finelistä)). Liha kuitenkin sisältää jonkin verran laadusta riippuen vaihtelevan määrän erityisesti B-ryhmän vitamiineja kuten B12:sta, jota ei kasvikunnan tuotteista löydy, mutta on ihmiselle välttämätön, muita vitamiineja sekä hiven- ja kivennäisaineita.
Edellistä kappaletta summatakseni, oletko törmännyt tutkimuksiin, jossa osoitetaan erityisesti valkoisen lihan olevan terveyteen negatiivisesti vaikuttava? Toistaiseksi en ole törmännyt sellaisiin.
Vaikka tässä lihaa puollustelenkin, niin en tarkoita, että erityisesti nykyisen kaltainen lihan suurkuluttaminen olisi millään tavalla hyväksi ja varmasti “peruspulliainen” pärjäisi aivan hyvin täysin ilmankin lihaa, jos B12-vitskupurkki löytyy kaapista. En keksi yhtään hyvää syytä, miksi esimerkiksi kenenkään pitäis syödä erityisesti rasvaista punaista lihaa, muutoin kuin harvoin herkutellakseen. On kuitenkin varmasti tässä vaiheessa selvää, etten itse ole vegaani. Ruokavalioni koostuu kyllä pääosin kasvikunnan tuotteista, mutta voimaurheilijana täydennän lautastani mieluusti sopivalla määrällä valkoista lihaa, kananmunia tai heraproteiinia taatakseni mahdollisimman hyvän lihasten palautumisen ja/tai kasvun.
Itseasiassa, minusta on jotenkin älytöntä, että esimerkiksi lihan kilohinta voi olla alempi kuin jonkin kasvikunnan tuotteen. Toivon kovasti, että ihmiset tulisivat tietoisemmaksi (erityisesti punaisen) lihan terveysvaikutuksista sekä (tehotuotannon) epäegologisuudesta.
Kiitos kommentistasi! Se on jäänyt kesän jalkoihin, mutta toivottavasti palaat vielä lukemaan vastaukseni. Ja on tosi kiva kuulla, että tykkäät blogista. 🙂
Kaikissa kasveissa on kaikkia välttämättömiä aminohappoja (http://circ.ahajournals.org/content/105/25/e197.long). Ei ole mitään syytä väheksyä kasveja proteiininlähteinä, sillä kehomme osaa kyllä käyttää aminohapot hyödyksi. Minusta pikemminkin proteiini on huono tekosyy syödä lihaa ja muita eläinkunnan tuotteita, jotka aiheuttavat käytännössä kaikkia kansantautejamme. B12 on kieltämättä vitamiini, jota kasvit eivät tuota. Siksi sitä lisätäänkin myös tuotantoeläinten rehuun (tai joissain tapauksissa suoraan eläimen lihakseen), mitä kautta lihaa syövät saavat sitä (joskin B12-puute on suhteellisen yleinen sekasyöjillä esim. puutteellisen imeytymisen takia). Tässäkin voi jättää välikäden (tai välimahan) väliin ja ottaa vitamiinilisän suoraan itse ilman lihan haitallisia kylkiäisiä. Muut mainitsemasi suojaravintoaineet saa helposti kasveista.
Proteiinin biologisella arvolla ei ole käytännössä merkitystä, kunhan pitää huolen, ettei ruokavalio koostu vain yhdestä ruoka-aineesta, vaan syö monipuolisesti ja energiamäärältään riittävästi eri kasveja. Keho pilkkoo ruuan proteiinit osasiksi, joista se rakentaa kulloinkin tarvitsemansa proteiiniketjut. Ei ole väliä, kuinka monesta eri lähteestä proteiinit ovat tulleet tai tulevatko ne elimistöön edes samalla aterialla. Aminohappopoolissa on kaikkia välttämättömiä aminohappoja varastossa, kunhan proteiininsaanti on keskimäärin riittävä. Korkea biologinen arvo ei välttämättä ole edes hyvä juttu. Itse asiassa on todettu, että mitä enemmän korkean biologisen arvon eläinproteiinia ruokavaliossa on, sitä enemmän vereen päätyy IGF-1-kasvutekijää, jonka suurempi määrä on yhdistetty korkeampaan syöpäriskiin (http://cebp.aacrjournals.org/content/11/11/1441.full.pdf). Syöpäriski koskee eläinproteiinia kaikissa muodoissaan (lihat, munat, maitotuotteet), kun taas kasviproteiini suojelee syövältä ja ennenaikaselta kuolemalta (http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S155041311400062X; http://archinte.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=2540540). On hyvä huomata, että proteiinin saantisuositusten ylittäminen lisää sekasyöjäväestön kuolleisuutta.
Erityinen huolenaihe eläinproteiinin (oli lähde sitten liha, kananmuna tai maito) kohdalla on munuaisterveys. Ravitsemukseen erikoistunut lääketieteen tohtori Michael Greger on tehnyt aiheesta lyhyen mutta kattavan videon, jossa hän viittaa useisiin tutkimuksiin: (https://www.youtube.com/watch?v=58PBof9oUK8) (Ylipäätään nuo NutritionFacts-videot ovat katsomisen arvoisia, jos haluaa ajantasaista, kontekstiin sidottua ja ymmärrettävää tietoa ravitsemuksesta). Lisäksi maitotuotteiden on todettu lisäävän mm. eturauhassyövän ja maksasyövän riskiä. ((http://ajcn.nutrition.org/content/74/4/549.short;
http://cancerres.aacrjournals.org/content/73/8_Supplement/4830.short)
Valkoisen lihan väitetty terveellisyys riippuu siitä, mihin sitä verrataan. Se on vähemmän epäterveellistä kuin punainen liha juuri siksi, että siinä on tyypillisesti vähemmän tyydyttynyttä rasvaa ja kolesterolia (tosin Finelin mukaan 100 grammassa kalkkunaa on jopa enemmän kolesterolia (55 mg) kuin vähärasvaisessa naudanlihassa (53,9 mg)!). Lähestulkoon mikä tahansa ruoka on punaista lihaa terveellisempää, joten se ei automaattisesti tarkoita, että valkoinen liha olisi terveyttä edistävää. Valkoista lihaa ylistävissä tutkimuksissa sitä verrataan yleensä punaiseen lihaan tai sitten tutkimusasetelmat ovat jollain tapaa huonosti tai tarkoitushakuisesti suunniteltuja. Valkoisen lihan negatiiviset terveysvaikutukset huomataan, kun sitä verrataan lakto-ovo-, vegaani- ja kasvipohjaiseen ruokavalioon. Tiedetään esimerkiksi, että mitä vähemmän mitään eläinkunnantuotteita ruokavalio sisältää, sitä todennäköisemmin painoindeksi lähestyy normaalin alarajaa; vegaanit ovat tilastollisesti kaikkein hoikimpia, lihaa syövät lihavimpia ja maitotuotteita ja kalaa syövät näiden välissä (http://www.nature.com/ijo/journal/v27/n6/abs/0802300a.html). Tiedetään myös, että vähäinenkin ylipaino lisää kuolleisuutta (http://www.bmj.com/content/353/bmj.i2156). Valkoisen lihan kulutus taas on yhteydessä kohonneeseen painoindeksiin, mahdollisesti jopa enemmän kuin punainen liha. (http://jn.nutrition.org/content/142/2/340.full)
Punaisen lihan yhteys syöpäriskiin tunnustetaan jo laajasti, mutta on joitain syöpiä, joiden riskiä valkoinen liha lisää jopa enemmän kuin punainen liha, esimerkiksi lymfooma. (http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ijc.25387/full). On myös näyttöä siitä, että valkoisen lihan (kana ja kala) vaikutus veren kolesteroliin on yhtä suuri kuin punaisen lihan (http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1933287412000153) (tämän tutkimuksen on tosin rahoittanut lihateollisuus, joten johtopäätökset ovat sen mukaiset).
Punaisen lihan vähentäminen on hyvä ensiaskel kohti terveellisempää (sekä ekologisempaa ja eettisempää) elämäntapaa. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että valkoinen liha ei suojaa sairauksilta vaan aiheuttaa niitä vain hitaammin kuin punainen liha. Sama homma maitotuotteiden ja kananmunien kohdalla. Jos et vielä ole, toivon, että luet myös kirjoitukseni karppauksen epäterveellisyydestä; lähdeviitteissä käsitellään lihan lisäksi myös kananmunia ja maitotuotteita.