Vaateseurannan tuloksia

Aloitin maaliskuussa vaatteiden käyttökertojen seurannan. Tein kattavan taulukon kaikista vaatteistani (poislukien alushousut ja sukat), kuvineen päivineen. Tavoitteena oli käyttää päivittäin pari minuuttia siihen, että merkkaan laskentataulukkoon sinä päivänä päällä olleet vaatteet. Alkuun olin todella säntillinen ja päivitin taulukkoa innoissani. Kesällä seuranta tahtoi välillä unohtua, mutta pysyin silti aika hyvin laskuissa. Joskus piti muistella viiden päivän päähän, mitä silloin olikaan yllä, mutta vaatteet muistuivat yllättävän hyvin mieleen, kun mietti viikon tapahtumia. Syksyn tuodessa elämään kaikenlaista kuormitusta kirjanpito jäi. Käyttötilastoa ehti siis kertyä puolen vuoden ajalta.

Taulukkoni ei ole täydellisen tarkka, koska unohduksia on väistämättä tapahtunut. Se on kuitenkin riittävän tarkka antaakseen kiinnostavaa dataa siitä, mitä oikeastaan puen arjessa ylleni. Puolen vuoden aikana ehti olla kaikenlaisia säitä talvipakkasesta hellepäiviin, joten otanta on vuodenaikojenkin puolesta kohtalaisen edustava, vaikka talviosuus jäikin lyhyeksi.

Ilokseni sain huomata, että käytän lähes kaikkia vaatteitani säännöllisesti. Housu- ja takkikategorioissa yksikään vaatekappale ei ole lojunut tyhjänpanttina. Sen sijaan mekkokategorian neljästä ehdokkaasta vain yksi pääsi puolen vuoden aikana käyttöön. Tämä heijastelee korona-aikaa: mekkojuhlia ei juuri ole ollut, ja arjessa käytän vain housuja. Puseroiden 11 vaihtoehdosta neljää en tänä aikana käyttänyt. Näissä puseroissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta ne eivät ole lemppareitani, joten näköjään niiden ohi valikoitui aina jokin muu vaate. Muut käyttämättä jääneet vaatteet ja asusteet olivat keinokuituinen kerrastopaita, tosi lämmin villapaita, musta jakku, huopikkaat, nahkainen käsilaukku, kokouimapuku ja yksi villakaulahuivi.

Vaatteiden käyttökertaseurantani kuvastaa sitä elämää, jota tämän puolivuotisen aikana elin. Koska ison osan viikosta käytin työnantajan osoittamia työvaatteita ja omia vaatteita tarvitsin lähinnä työmatkoilla ja viikonloppuisin, arkipukeutumiseni pyöri säänmukaisen pyöräilypukeutumisen ympärillä. Siistimmät puseroni ja housuni olivat vähäisemmällä käytöllä, ja risaiset farkut sekä urheiluvaatteet saivat yllättävänkin paljon käyttökertoja. Poikkeuksellisen lämmin kesä kerrytti käyttökertoja sellaisillekin kesävaatteille, jotka aiempina vuosina ovat hädin tuskin ehtineet käväistä päällä. Myös yö- ja kotivaatteiksi pyhitetyt rytkyt olivat kovassa käytössä.

Siirrytäänpä sitten numeroihin. Selvennettäköön, että käyttökerrat tarkoittavat tilastossani sitä, monenako päivänä mikäkin vaate on ollut yllä. Esimerkiksi olen saattanut pukea lapaset ylleni kolmesti yhden päivän aikana, siis joka kerta kun olen lähtenyt ulos, mutta käyttökertoja voi yhden päivän aikana joka tapauksessa tulla korkeintaan yksi.

Sadan käyttökerran rajan ylitti neljä tuotetta:
– musta reppu (141 käyttökertaa eli käytössä lähes jokaisena päivänä)
– paljasjalkalenkkarit/työkengät (113 käyttökertaa)
– vihreät villasukat (105 käyttökertaa)
– tuulitakki (100 käyttökertaa)

Muita paljon käytettyjä tuotteita olivat:
– venäläistyylinen villahuivi (84 käyttökertaa)
– harmaat rennot farkut (82 käyttökertaa)
– keltaiset lapaset (80 käyttökertaa)
– silkkihuivi (76 käyttökertaa)
– urheiluleggingsit (66 käyttökertaa)
– kumisaappaat (65 käyttökertaa)
– mustat farkut (56 käyttökertaa)
– ruskea nahkareppu (55 käyttökertaa)
– vihreä puuvillainen huivi (52 käyttökertaa)
– kävelykengät (50 käyttökertaa)

Eri vaateryhmien keskimääräiset käyttökerrat per vaatekappale näyttävät tältä:
Laukut: 45 käyttökertaa
Kengät: 40 käyttökertaa
Asusteet: 34 käyttökertaa
Ulkotakit: 31 käyttökertaa
Housut: 29 käyttökertaa
Alusvaatteet ja uima-asut: 25 käyttökertaa
Neuleet, hupparit ja jakut: 16 käyttökertaa
T-paidat ja topit: 14 käyttökertaa
Puserot: 10 käyttökertaa
Mekot: alle 1 käyttökerta

Keskiarvoista näkee, että kengillä ja laukuilla on aika hyvä käyttöaste. Myös asusteille, ulkotakeille, housuille sekä alusvaatteille kertyi mukavasti käyttökertoja. Muissa ryhmissä vaihtoehtoja on niin paljon, että käyttöaste jää matalaksi. Tiedänpähän nyt, millaisia vaatteita minun ei ainakaan ole syytä hankkia lisää.

Yksi asia kirjanpitoa tehdessä yllätti. En ollut aiemmin tullut edes ajatelleeksi, montako vaatetta puen ylleni päivittäin. Talvipäivänä päällä käy helposti parikymmentä eri vaatekappaletta tai asustetta, kesälläkin kymmenkunta. Vaikka en vaihtele asuja päivän mittaan, kertyy päivässä kuitenkin tyypillisesti jopa kolme vaatekertaa: yövaatteet, päivävaatteet ja urheiluvaatteet. Joskus vaate voi olla päällä vain lyhyen aikaa, kuten t-paita lenkillä, tai kumpparit roskienvientireissulla, mutta nekin olen laskenut käyttökerroiksi. Ainoastaan sovitukset ja mielenmuutokset olen jättänyt laskematta.

Hiukan harmittaa, että kirjanpito jäi tähän. Jos dataa olisi saanut kokonaisen vuoden ajalta, tilastot olisivat voineet näyttää vielä toisenlaisilta. Esimerkiksi juhlavaatteille on ollut syksyn tullen hiukan enemmän käyttöä, ja arkipukeutuminen on opintojen jatkumisen ja töiden vähenemisen myötä muuttunut. Nämä muutokset eivät näy kirjanpidossa. Olisi ollut myös kiinnostava saada lopulliset käyttökertakustannukset selville kaikista niistä vaatteista, jotka olen ostanut seurannan aikana. Tämä vaatisi kuitenkin vuosikausien sitoutumista taulukointiin, mihin en nyt ole motivoitunut. Taulukointi oli joka tapauksessa hauska kokeilu, joka auttoi ymmärtämään omaa tapaa pukeutua taas hieman paremmin.

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s