Tammikuun -21 ostokset

Tammikuussa toteutin pitkään harkitsemani hankinnan, nimittäin ostin kuukautispikkareita. Niitä on kehuttu käteviksi ja suorastaan mullistavaksi keksinnöksi. Hinta on aiemmin tuntunut turhan kovalta, mutta nyt reilun vaatebudjetin turvin uskalsin törsätä. Jännä nähdä, miten tuote toimii ja tekeekö mieli hankkia vielä lisää. Kertokaahan kommenteissa, kiinnostaako lukea arvioni näistä.

Muita tavarahankintoja en tehnyt.

HankintaHinta
Kuukautisalushousut 3 kpl72,00
Vaatebudjettia jäljellä928,00

Vuoden 2020 parhaat hankinnat

Joulukuussa tein vain yhden hankinnan, silikonitulpat langattomiin kuulokkeisiin (7,50 e). Joulun pyhinä neuloin itselleni pannan niitä kelejä varten, kun korvat palelevat mutta pipo lämmittää liikaa. Langan sain ilmaiseksi. Lisäksi sain seuraavasti tavaraa:

  • Huivi lahjaksi asiakkaalta. Laitoin heti kiertoon, koska ei ollut makuuni.
  • Sohvatyynynpäälliset, jotka puolison äiti ompeli meille toiveesta. Vanhat olivat jo repeilleet.
  • Veitsi. Lahja työnantajalta, tuli käyttöön.

Vaatteita ostin vuoden aikana yhteensä 409,46 eurolla, mikäli hieman katkonaiseen kirjanpitooni voi luottaa. En yrittänyt varsinaisesti ostolakkoilla, eikä toisaalta ollut mitään kovin suuria tarpeitakaan. Summa pysyi siis kaikin puolin maltillisena, vaikkei sekään ollut erityisesti tavoitteena.

HintaOstos
23,182 viskoosipuseroa
6,20Lyhythihainen viskoosipusero
112,45Paljasjalkalenkkarit
25,00Polyesteri-viskoosihousut (kiertoon)
17,983 luomupuuvilla-alushousut
98,95Mustat farkut
20,90Sadekaapu
20,00Kumisaappaat
78,00Silkkivillapaita
6,80Vetoketju
0,00Huivi (kiertoon)
0,00Villapanta
Yhteensä 409,46

Olen pääosin tyytyväinen viime vuoden hankintoihin. Vaatteista eniten käyttöä ovat saaneet syksyllä ostamani silkkivillapaita, joka on lämmittänyt pyörämatkojani toistaiseksi jokaisena ostosta seuranneena työpäivänä, sekä alkuvuodesta hankkimani lyhythihainen kukallinen viskoosipusero. Niin, ja tietysti lenkkarit, joita käytän työkenkinä. Tavarahankinnoista parhaina pidän ehdottomasti langattomia nappikuulokkeita, joita käytän nyt melkein päivittäin. Myös pyörän valot ja akkuparistot ovat olleet hyvät ja luonnollisesti kovassa käytössä (onko hassua iloita tällaisista välttämättömistä hankinnoista?). Alkuvuoden tavarahankintoja en enää muista, sillä en merkannut niitä sen kummemmin ylös, mutta mitään kovin mieleenpainuvaa en nyt keksi (paitsi kukkaruukku ja pyörän satulan sadesuoja, molemmat hyviä hankintoja!).

Jatkan todennäköisesti tavarahankintakirjanpitoa tänäkin vuonna. On itselle aika kiinnostavaa seurata, mitä tavaraa tuleekaan hankittua, vaikka ajattelee, ettei juuri koskaan osta juuri mitään. Enpä tiedä, onko näistä listoista muille iloa. 🙂

Tonnin vaatebudjetti

Tälle vuodelle ajattelin nostaa vaatebudjettini ennennäkemättömiin lukemiin: 1000 euroon.

Summa kuulostaa äkkiseltään ainakin omaan korvaani isolta, ja sitä se onkin, kun vertaa aiempien vuosien kulutustottumuksiini. Suomalaiset käyttävät keskimäärin vajaat 900 euroa vuodessa pukeutumishankintoihin, joten siihen peilaten 1000 euroa on oikeastaan ihan kohtuullinen, vähän keskivertoa suurempi budjetti.

Tonnin budjetti ei ole täysin tuulesta temmattu, vaan se perustuu Rinna Saramäen antamaan esimerkkiin. Laskennallisesti 1000 e/v tekee 83,33 e/kk, mutta minulla ei ole ollut tapana tehdä vaatehankintoja joka kuukausi vaan pikemminkin pyrähdyksittäin. Siksipä vuosibudjetti tuntuu mielekkäämmältä kuin kuukausibudjetti.

Rehellisesti sanottuna en usko, että käyttäisin vuoden aikana ihan näin paljon rahaa vaatteisiin, mutta annan itselleni siihen mahdollisuuden. Tavoite on, että tänä vuonna en jätä mitään (tarpeellista) vaatehankintaa tekemättä sen vuoksi, että se tuntuu liian kalliilta. Tonniin mahtuu yhtä sun toista, ja ehkäpä reilun budjetin turvin vaatteiden ja kenkien huoltopalveluitakin tekee mieli käyttää ahkerammin.

Siirrän erilliselle korvamerkatulle tilille 1000 euroa, ja käytän sieltä vaatehankintoihin tarpeen mukaan. Tämä systeemi tuntuu hyvältä siksi, että tällä tavoin isotkaan vaatehankinnat eivät vaikuta muuhun rahankäyttööni. Aiemmin käyttelybudjettini on sisältänyt aivan kaiken bussilipuista vaatehankintoihin, jolloin olen potenut huonoa omatuntoa nimenomaan niinä kuukausina, kun olen tehnyt isomman vaatehankinnan, jonka takia käyttöbudjettini on ylittynyt. Sitä olen sitten yrittänyt kompensoida muun kulutuksen vähentämisellä, mikä ei ole tuntunut kovin mielekkäältä.

Jos totta puhutaan, tonnin budjetti vähän hirvittää. Minua pelottaa, että käytän koko rahan! Toisaalta olen elänyt niin pitkään minimibudjetilla ja ajoittain suorastaan laiminlyönyt vaatehankintoja, että jo on aikakin hiukan panostaa. Mitään hillitöntä törsäilyä tuskin tulette näkemään, mutta ehkäpä jokusen harkitun kestohankinnan. Katsotaan nyt.

Syyskuun hankinnat

Syyskuun ostokset olivat varsin ajankohtaisia ja osa suorastaan hätäisiä. Vaikka tieliikennelaki muuttui jo kesällä ja minulla oli varsin hyvin tiedossa, että kohta pyörän takavalon hankkiminen olisi pakollista, jätin sen aivan viime tinkaan aamujen jo pimennyttyä, jolloin useimmista kaupoista valot oli jo loppuunmyyty. Onneksi eräästä verkkokaupasta löysin etsimäni, ja päätin samalla vaihtaa epämääräisen etuvaloni kunnolliseen. Postituksineenkin kokonaissumma jäi kohtuulliseksi.

Myös sadekaapu oli tarveperustainen ja kiireellinen hankinta. Kastuttuani kerran työmatkalla läpimäräksi en halunnut kokea samaa enää kertaakaan. Nyt kaapu kulkee kaiken varalta aina repussa mukana. Kumisaappaat hankin käytyäni sienimetsässä lenkkarit jalassa ja palattuani märin sukin. Ennen kuun vaihdetta ehdin vielä ostaa silkkivillapaidan työmatkoja varten. Mahtava ostos! Pehmeä, tasaa kehon lämpöä, ei ota hien hajua ja puhdistuu tuulettamalla.

Kuukauden tavarahankinnat:

HintaOstosHuomiot
26,88Pyörän etu- ja takavaloUutena. Välttämätön.
20,90SadekaapuKäytettynä. Tarpeeseen.
20,00KumisaappaatKäytettynä mutta kunto uutta vastaava. Tarpeeseen.
15,00SateenvarjoKäytettynä. Vanhan rikkinäisen tilalle.
6,00Harvapiikkinen puukampaUutena. Ei aivan pakollinen mutta kiva hankinta harjan rinnalle, tuli päivittäiseen käyttöön.
78,00SilkkivillapaitaUutena. Työmatkapyöräilyyn. Aivan ihanan tuntuinen päällä!
6,80VetoketjuUutena. Hupparin rikkinäisen vetskarin tilalle.
20,00PeiliKäytettynä. Treenikämpälle. Unohdin pyytää kauppakirjan, joten maksoin omalta tililtä toiminimen sijaan.
0,00PyykkitelineKäytettynä. Pitkään hankintalistalla ollut kakkospyykkiteline löytyi Annetaan-ilmoituksista.
Yhteensä 193,58

Koska tälle kuukaudelle kasaantui aika monta hankintaa, voitte arvata, että 200 euron käyttelybudjettini ylittyi. Omiin menoihini käytin tässä kuussa n. 260 euroa, sisältäen yllämainittujen hankintojen lisäksi mm. tanssikurssin maksun ja jonkin verran bussimatkoja.

Alla vielä kooste vuoden vaateostoista tähän mennessä:

HintaOstos
23,182 viskoosipuseroa
6,20Lyhythihainen viskoosipusero
112,45Paljasjalkalenkkarit
25,00Polyesteri-viskoosihousut
17,983 puuvilla-alushousut
98,95Mustat farkut
20,90Sadekaapu
20,00Kumisaappaat
78,00Silkkivillapaita
6,80Vetoketju
Yhteensä 409,46


Työvaatteet

Kun keväällä etsin töitä, varauduin siihen, että ensimmäinen palkka menisi kunnollisen työvaatekerran hankkimiseen. Vaikka minulla oli ennestään ihan hyvin toimiva vaatekaappi, jossa oli ihan siistejä vaatteita, pieni päivitys ja täydennys olisi ollut paikallaan.

Toisin kävi. Päädyin töihin paikkaan, jossa työnantaja tarjoaa työvaatteet. Eikä siinä kaikki. Työnantaja myös pesettää vaatteet puolestani. Vau! Minusta tämä on huikea diili. Säästän rahaa vaatehankinnoissa ja aikaa pyykkihuollossa. Puhumattakaan siitä päänvaivasta, joka säästyy, kun ei tarvitse miettiä töihin sopivia asuja.

Työasu helpottaa arkea hurjasti, joten miellän sen mitä parhaimmaksi työsuhde-eduksi. En tiedä, millainen suhtautuminen ihmisillä yleisesti on työnantajan tarjoamaan/edellyttämään työasuun. Itse keksin siitä vain yhden miinuspuolen – ulkonäön. Työvaatteet eivät ole erityisen imartelevan mallisia, eikä väriäkään voi yleensä valita itseä pukevaksi. Mutta tämäkin on ihan ok, sillä en mene työpaikalle näyttämään hyvältä vaan tekemään työni hyvin.

Huomaan nyt ihan toisenlaisia puutteita vaatekaapissani kuin aikaisemmin olisin odottanut. Ns. siistejä vaatteita en todellakaan tarvitse lisää. Niille kun on käyttöä vain viikonloppuisin, jos silloinkaan. Sen sijaan kunnollisille, kosteutta siirtäville ja lämpöä pitäville liikuntavaatteille olisi nyt syksyn tullen tilausta – villakerrastoille ja sen sellaisille. Pyöräilen nimittäin osan työmatkastani ja loput istun bussissa, mikä tarkoittaa sitä, että ensin tulee hiki ja sitten kylmä. Siistejä vaatteitani en työmatkaan tuhlaisi, ja toisaalta liikuntaan ja rymyämiseen osoittamani puuvillapaidat eivät ole materiaalinsa puolesta työmatkaan optimaaliset.

Lisään siis maltillisen määrän merinovilla- tai silkkivillavaatteita ostoslistaani ja iloitsen helposta työpukeutumisesta niin kauan, kuin sitä kestää. Osa vaatteista jää hetkeksi vaihtopenkille, mutta mitään isoja muutoksia vaatekaappiin ei tarvitse juuri nyt tehdä. Mikä helpotus.

Millainen työpukeutuminen on sinun makuusi? Arvostatko työnantajan tarjoamaa työasua?