Vuosi 2016 vaatteina

En ollut asettanut itselleni vuoden vaatebudjettia, koska rahankäyttöni on hyvällä tolalla ja toisaalta uskallan ostaa tarvittaessa myös kallista, vaikka harkitsenkin isoja ostoksia  pitkään. Käytin vuoden aikana noin 260 euroa (minulle) uusiin vaatteisiin (lisäksi huoltokustannukset noin 60 euroa), mikä kuulostaa omiin korviini aivan odotettavissa olleelta, kohtuulliselta summalta. Yhteensä hankin tai sain 11 kpl vaatteita ja kenkiä. Suurin osa hankinnoista tuli välittömään tarpeeseen, mutta mukaan mahtui myös joitain huteja ja joitain turhuuksia.

Alkuvuonna postiluukusta kolahtivat uudet mittatilauskenkäni, jotka otin käyttöön keväällä lumien sulettua. Nämä kengät olin tosin maksanut jo edeltävänä syksynä, joten ne eivät näy kustannuksena vuoden 2016 kirjanpidossa.

Vuoden ensimmäisen varsinaisen vaateostokseni tein vasta kesäkuussa, kun hankin pitkään etsimäni yksinkertaisen mustan mekon. Mekko on kotimaisen valmistajan teollisuuden ylijäämäkankaasta ompelema. Malli on aika lailla sellainen kuin olin mielessäni visioinutkin (muuten rento/löysä, mutta kuminauha kuroo vyötärön esiin, ja kaiken kukkuraksi mekossa on taskut, jotka ovat todella kätevät). Parasta on, että mekossa ei ole polyesteriä vaan materiaali on 50% puuvillaa, 50% modaalia. Kustannus: 134,00.

Kesällä ostin kiireessä kevyesti käytetyt kesäkengät loppuunkäytettyjen balleriinojeni tilalle. Ostos ei ollut aivan nappi: ensin oikeankokoisilta tuntuneet keinonahkatossut osoittautuivat käytössä hiukan nafteiksi, hiertäviksi ja hiostaviksi (mitä toisaalta muovikengiltä voi odottaakaan). Malli on kuitenkin kiva, ja sainpahan nyt ostettua hiukan lisäaikaa kunnollisten kesäkenkien löytämiseen. Kustannus: 4,00.

Käytettynä ostin myös harmaanvihertävän perustopin aluspaitakäyttöön. Materiaali 95 % puuvilla, 5% elastaani. Kustannus: 2,95.

Syksyllä ostin upouudet, Tunisiassa vastuullisesti valmistetuiksi väitetyt mustat farkut. Materiaali 97,8% luomupuuvilla, 2,2% elastaani. Minulla on kahdet toiset housut, joilla pärjään hyvin arjessa, mutta kummatkaan niistä eivät ole enää riittävän siistit esiintymiskäyttöön. Aion käyttää uusia farkkujani säästellen ja aluksi ainoastaan siistiä pukeutumista edellyttävissä tilanteissa aiemmin visioimani housujen kiertosysteemin mukaisesti. Kustannus: 109,95.

Ilmaiseksi sain isoäidin vanhan retrovillapaidan sekä kolme huivia (materiaaleista ei varmuutta). Paidan väri puki minua niin hyvin, että otin sen vastaan, vaikka en olisi välttämättä tarvinnut. Olen käyttänytkin paitaa aika paljon, joten se saa pysyä vaatekaapissani. Huivitkin olivat passeleita värien puolesta, mutta olen toistaiseksi käyttänyt niistä vain yhtä. Kustannus: 0,00.

Minulla on ollut viime aikoina sellainen olo, että haluaisin alkaa pukeutua hiukan aikuisemmin. En aio tehdä mitään yhtäkkistä vaatekaapin täysmuutosta, mutta vähitellen voisin lisätä villapaitoja siistimpien vaatteiden osuutta pukeutumisessani. Nämä pohdinnat johtivat vuoden lopulla kahteen heräteostokseen, molemmat käytettyjen vaatteiden markkinoilta. Ensimmäinen on hillitty, jopa juhlava vihreä paitapusero, materiaalina 100% cupro (en ollut ennen kuullutkaan tästä selluloosapohjaisesta muuntokuidusta). Toinen on niinikään paitapusero, joskin kuosiltaan hiukan villimpi ja malliltaan arkisempi, materiaalina 100% viskoosi. Molemmille on ollut jo käyttöä ja uskon, että on jatkossakin. Itse asiassa luulen, että paitapuseroista tulee minun juttuni. Kustannus: 10,20.

***

Muuton yhteydessä vein muutaman vähällä käytöllä olevan ok-kuntoisen vaatteen keräykseen. Tunsin siitä huonoa omatuntoa, koska tiedän, että käytetyistä vaatteista on valtavasti ylitarjontaa, ja päätin, että jatkossa käytän kaikki vaatteeni loppuun asti, mikäli se suinkin on mahdollista. Tämä edellyttää ensinnäkin harkittuja ostoja, jotta vaatteet miellyttävät vielä muutaman vuoden kuluttuakin ja toiseksi riittävän suppeaa vaatevarastoa, jotta valtaosa vaatteista on niin tiheään käytössä, että ne ehtivät kulua loppuun, ennen kuin mieltymykset, muoti tai koko muuttuvat.

Ja kyllähän ne vaatteet kuluvat, kun niitä käyttää. Heitin tänä vuonna pois ainakin muutamat rei’ille käytetyt alushousut ja sukat, yhdet pilalle venahtaneet, kohta kymmenen vuotta vanhat bikinit, reikiintyneen, n. 15 vuotta vanhan yöpaidan sekä pari venahtanutta ja reikiintynyttä alustoppia (yöpaita ja topit toimivat rätteinä ennen kuin päätyivät roskiin) sekä kahdet puhkikäytetyt kengät. Polvista hapertuneista, hyvin palvelleista ja moneen kertaan korjatuista lempifarkuistani leikkasin shortsit, joiden uskoisin kestävän vielä pari seuraavaa kesää.

Vuonna 2017 en näillä näkymin tarvitse paljonkaan täydennystä vaatekaappiini. Jos jotain, joudun ostamaan uusia alushousuja, sukkia, pitkiksiä ja toppeja. Mahdollisesti uudet (hyvät!) kesäkengät, jos löydän sellaiset. Jos kohdalle osuu juuri oikeanlainen viininpunainen paitapusero, ostan senkin. Oletan, että rahaa vaatteisiin kuluu vähemmän kuin viime vuonna, mutta en tälläkään kertaa määritä tarkkaa budjettia vaatteille. Toisin kuin moni muu yksinkertaistaja, en aio myöskään pitää sen kummempaa ostolakkoa kuin aiemminkaan. Ostan, kun tarvitsen ja sopiva osuu kohdalle. Sen sijaan ilmaiseksi tarjolla olevien vaatteiden suhteen yritän olla tänä vuonna nipompi.

Laaditko sinä vuodeksi vaatebudjetin? Pidätkö kirjaa hankinnoistasi?

Advertisements

9 thoughts on “Vuosi 2016 vaatteina

  1. En itse laadi vaatebudjettia.

    Minulla on wishlist, jonka käyn tasaisin väliajoin läpi miettien, mitä haluan edelleen, ja poistan listalta ne, joita en enää halua. Jos alessa tulee vastaan wishlist-vaate, ostan sen heti. Muutoin saatan lisätä vaatteen ostoskoriin ja miettiä sen 7 päivää, jonka ostoskori säilyy. Mihinkään ostolakkoihin tms en oikein ole hurahtanut.

    Kirjaa en pidä varsinaisesti, mutta ostan vaatteeni kolmesta verkkokaupasta 90-prosenttisesti, ja näen heidän listoiltaan, mitä olen ostanut.

    • Ja nyt aloin katsella listoja, mutta jouduin toteamaan, että kolmesta verkkokaupasta vain yhdellä listat menevät pitkälle menneisyyteen – kahdella muulla taitaa säilyä vain 6 kk. Ääk.

    • Toivelista on hyvä konsepti. Minullakin on aina vähintäänkin päänsisäinen lista vaatetarpeista, jotka pitää lähitulevaisuudessa täyttää. Jos astun sisään kirpputorille, mietin ensimmäiseksi, mitä tarpeita minulla olikaan, etten lähde haahuilemaan vaan tiedän tarkkaan, mitä etsin ja pääsen myös nopeasti ulos, jos en löydä etsimääni. Uusia vaatteita myyvissä liikkeissä käyn yleensä vain sovittamassa etukäteen netissä tutkimiani vaatteita. Nettikaupoista en hirveästi ole tottunut tilailemaan. Tilaus-sovitus-palautus-systeemi on tuntunut kömpelöltä (jostain syystä useimmat tilaukseni ovat päättyneet palautukseen; vain harvoin nettiostokset osuvat kohdilleen). Joskus ostan jotain huuto.netistä, mutta vaatteiden tilaaminen sovittamatta on ihan hakuammuntaa, ja käytettyä ei voi edes palauttaa.

      Jonkinlainen seuranta vaateostoista tekee hyvää, jotta pysyy kärryillä, kuinka paljon sitä kuluttaakaan, vaikka tuntuisi että ostaa vain vähän ja harkitusti. Hauskaa, että nettikauppakin pitää kirjaa menneistä ostoista, vaikka sitten vain sen 6kk.

  2. Kiitos tästä, nämä vaatepäivitykset ovat aina tosi mielenkiintoisia! Sun vaatevirta ja siihen käytetty raha ovat kyllä tosi kohtuullisia, ja silti mukaan mahtuu yksi arvokkaampi kotimainen vaate. Nostan hattua! Katsotko, että sun on pitänyt muuttaa tapojasi tämän asian suhteen, oletko siis joskus ollut innokkaampi ostelija? Itse huomaan, että opittu ostohimo on yllättävän sitkeässä, vaikka pyrinkin nykyään tietoisesti vähiin ja vastuullisempiin ostoksiin.

    • Kiitos kommentista!
      Kyllä tilanne on muuttunut aika paljon, lukioikäisenä kävin kirppiksillä yhtenään ja ostelin tiuhaan vaatteita. Käytettyjä mutta silti. Monet niistä vaatteista olivat sen verran erikoisia, että ne jäivät tosi vähälle käytölle. Niitä sitten laitoin eteenpäin, kun aloin tutustua minimalistisempaan elämäntapaan. Tästä on jo niin monta vuotta, että kirppikset eivät enää syyhytä samalla tavalla, enkä kaipaa vaatteiden ostelua huvin vuoksi. Ostohimoa tunsin viimeksi loka-joulukuussa, ja taisin tuona aikana ostaakin enemmän tavaroita kuin koko muuna vuonna yhteensä. Perustelin ne itselleni tarpeelliksi tai vähintäänkin hyödyllisiksi tavaroiksi, enkä olekaan toistaiseksi tullut katumapäälle.

  3. Ei ole vaatebudjettia enkä ajatellut sitä jatkossakaan tarpeelliseksi. Tuommoinen päänsisäinen tarvelista on kyllä olemassa, mutta ei budjettiin sidottu.

    Tulojen vähetessä pikkuhiljaa vaateostokset ovat vähenneet, ja myös ne virheostokset. Viime vuonna ostin kaksi puseroa, joita ilman olisin pärjännyt, kustannus 45 euroa. Tulevathan ne käyttöön ei ne niin virheellisiä ole, mutta kuitenkin … toinen odotti 3 kk, toinen 5 kk ennen ensimmäistä käyttöä. Omasta kaapista löytyy aikan paljon hyviä käyttövaatteita ja jos tarve tulee toisenlaisille, menen sitten vasta kauppaan.

    Kirppikset on tosi hyvä paikka hankkia hyviä itselle uusia vaatteita. Parin viikon pakkasten aikaan sain viimeinkin hankittua kauan etsimäni pitkän villakangastakiin, hinta 5 euroa. Ei ole kovin muodikas, mutta lämmin. Ja tämmöistähän käytetään max. 7 päivää vuodessa eli tällä takilla mennään varmaan useampi vuosi ehkä kymmenenkin.

    Talvikenkähankintoja vältin venyttämällä vähän pieneksi jääneitä nahkakenkiä suutarilla, Olisinpa muistanut viedä kesäkengätkin! Meidän paikkakunnalta kun suutari lopetti toiminan ja lähin on nyt 75 km:n päässä. Jospa ennen kesää saataisi uusi suutari …

    Tänä vuonna ajattelin kirjata vaateostot ja korjausustannukset. Tavoitteena on myös hoikistua vähäsen, koska silloin löytyy taas omasta kaapista pari ’uutta’ lempivaatetta käyttöön. 🙂

    Lauran mainitsema opittu ostohimo on myös minulla tunnistettavissa. Menen joskus kirpparillekin siten, että en saa edes katsella vaatteita. Ettei tule ostettua tarpeetonta edes halvalla.

    Blogeista – kuten tästä sinun blogista – käyn hakemassa myös oppia ja vertaistukea.

    • Kiva, että täältäkin löytyy oppia ja vertaistukea!

      Juuri tuollaista suutarien ja muiden käsityöläisten työllistämistä kannatan ehdottomasti. Sait varmasti paljon lisää käyttöikää noille venytytttämillesi kengille. Harmi vain kuulla että suutareita on siellä päin noin harvassa.

      Kirpputorit ovat minusta ajatuksena kivoja, ja monet vaatteistani ostankin käytettynä, mutta minusta on viime aikoina alkanut näyttää siltä, että suurin osa kirpputorin tarjonnasta on aika kamalaa rättiä. Hyvälaatuisen löytäminen kaupasta on vaikeaa, mutta kirpputorilla se tuntuu olevan vielä vaikeampaa. Aikaa menee hirveästi hukkaan, kun yrittää etsiä jotain tiettyä ja useimmiten joutuu lähtemään tyhjin käsin (sama ongelma toki uutta ostaessa). Kierrätysmyymälät ovat siitä kivoja, että tuotteet on usein lajiteltu vaatetyypin ja värin mukaan. Täsmäisku tiettyyn osaan myymälää on suhteellisen nopeasti hoidettu, mutta onnistumisprosentti on tosi pieni. Hommaa vaikeuttaa se, että monet leikkaavat vaatteista materiaali- ja hoito-ohjelaput pois. Mikä idea siinäkin on? En osaa kosketuksella tunnistaa kuin kaikkein selvimmät polyestertapaukset. Epäselvät jätän rekkiin. Kokemukseni muovikuiduista ovat niin epämiellyttäviä, että en halua niitä enää kaappiini, vaikka miten halpaa olisi.

      Tykkään netin selaamisen helppoudesta vaateostoksilla. Olen kokeillut nettikirppiksiä muutamaan otteeseen, ja tulokset ovat olleet vaihtelevia. Se, että sovitus on hankala tai mahdoton järjestää, on iso miinus, ja on minun kohdallani johtanut useisiin huteihin. Tietynlaisen tuotteen löytäminen taas on todella helppoa, kunhan sellaisia ylipäätään on tarjolla.

      Luulen, että kun tuloni tästä kasvavat ja makuni vakiintuu, alan yhä enemmän teettää vaatteita. Luulen, että siinä säästyy aika paljon aikaa ja hermoja. Rahaa menee toki enemmän, mutta uskon, että se on sen arvoista. Teettämisen työllistävä vaikutus on myös mieleeni.

  4. Löysin blogisi vasta nyt sattumalta, ja on ollut ihana lukea tekstejäsi. Itselläni on vielä matkaa minimalismiin, mutta hiljalleen olen sitä aloittanut. Itselläni on tälle vuodelle asetettuna 600 euron vaatebudjetti, jolla katan omat sekä 6- ja 8-vuotiaiden lasteni tarpeet. Viime vuonna rahaa meidän kolmen vaatteisiin upposi karmaisevat 1537,56 euroa!

    • Tervetuloa blogiin, kiva kuulla että tykkäät!

      600 euroa kuulostaa minusta tosi vähältä kolmen ihmisen tarpeisiin, vaikka kaksi heistä onkin pieniä. 1500 kieltämättä kuulostaa isolta summalta, mutta olen ymmärtänyt Rinna Saramäen (https://rinnasaramaki.wordpress.com) teksteistä, että suunnilleen sen verran suomalaiset keskimäärän käyttävät vaatteisiin vuodessa (per henkilö!). Varmaan riippuu myös tuloista, mikä on kohtuullinen vaatebudjetti. Joka tapauksessa tsemppiä tavoitteesi saavuttamiseen!

Jaa ajatuksesi!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s