Välikatsaus jätteettömyyteen

Vuodenvaihteessa julistin jätteettömän vuoden alkaneeksi. Nyt on vuoden kaksi ensimmäistä kuukautta kulunut, ja on aika päivittää, miten jätejalanjälkeni pienentäminen sujuu.

Onnistumisia

– Olen alkanut leipoa ruisleipää hapanjuuresta. Leivän tekeminen on tosi simppeliä, vaikka juuri vaatiikin oman aikansa. Olen päätellyt, että epäonnistuminen on lähes mahdotonta: vaikka ekoilla kerroilla leipä ei kohonnut ollenkaan, siitä tuli silti hyvää. Ja ah, pussitonta!

– Kokeilin myös kaverin avustuksella hapankaalin valmistamista erittäin maukkain tuloksin. Hapankaali on oikein hyvä vaihtoehto maitohappobakteerikapseleille!

– Otin noutoravintolaan omat rasiat mukaan, ja vältyin styroksikasalta. Useimmat ravintolat eivät ole moksiskaan, jos pyytää pakkaamaan ruuat omaan astiaan. Kesällä voi ostaa myös esimerkiksi torimansikat omaan rasiaan. Kauppiashan säästää, kun ei tarvitse hankkia niin paljon kertakäyttöisiä muovipurkkeja.

– En ole kerännyt uusia hedelmäpusseja, vaan lähden kauppaan aina vanha pussi mukanani. Ohuet pussit ovat harmikseni alkaneet reikiintyä, ja kohta taitaa olla aika keksiä joku kestävämpi vaihtoehto kasvisten kuljettamiseen, mieluusti ilman uuden ostamista.

– Olen vähentänyt wc-paperin kulutusta ensinnäkin käyttämällä kerralla vähemmän ja toiseksi käyttämällä yhä useammin käsisuihkua paperin sijasta.

Takaiskuja / parannettavaa

– Vakituinen dyykkipaikkani lukitsi roskiksensa alkaneen vuoden kunniaksi, joten dyykkaaminen on vähentynyt radikaalisti. Samalla ruokavalioni on köyhtynyt. Olen onneksi löytänyt kaksi vararoskista, joiden anti vaihtelee ei-oo:sta ihan-ok:hon.

– En ole tiedottanut lähipiiriäni jätetavoitteistani. Ei siis ole ihme, että järjestämiini illanistujaisiin kaverit toivat kahmalokaupalla muoviin käärittyjä herkkuja sekä yhden muovitetun kukkakimpun. Roskis täyttyi yhdessä illassa.

– Satunnaisilla ravintolakäynneillä en ole hoksannut erikseen pyytää, että ei kiitos lautasliinaa eikä pilliä.

– Koulussa joudun käyttämään paperipyyhkeitä käsien kuivaamiseen. Tämä ei tosin taida olla minun mokani vaan koulun, joka mieluummin tilaa kertakäyttöisiä käsipyyhkeitä kuin pestäviä käsipyyherullia. Pyrin pitämään huolen, että käytän vain yhden paperin kerrallaan ja myttään sen mahdollisimman pieneksi roskikseen, jotta jätefirman ei tarvitsisi kuljettaa niin paljon ilmaa.

– Biojätteeni päätyvät edelleen polttolaitokselle. Odottelen, että pääsen pakkasten laannuttua tilaamaan matoja postitse, jotta voin aloittaa kompostoinnin kämpässäni.

*****

Oletteko te muut saaneet jätekuormaanne kevennettyä?

Mainokset

8 thoughts on “Välikatsaus jätteettömyyteen

  1. Tuli tuosta käsipaperista mieleen oletko harkinnut oman käsipyyhkeen ottamista koululle tai sellaisen pitämistä aina laukussa? Tämä oli ilmeisesti se miten toimittiin ennen kertakäyttöpapereiden yleistymistä ja kavereilta kuulemani mukaan myös viime laman aikaan joissain kouluissa.

    • Kiitos vinkistä! Ajatus on käväissyt mielessä, mutta en sen enempää ole sitä harkinnut, koska ajattelin jotenkin, että kostea pyyhe laukussa homehtuisi tai ainakin kastelisi nuotit. Mutta jos tuollaista on kerran ennenkin harrastettu, niin tätä pitääkin vielä miettiä. 🙂

      • Pieni japanilainen pyyhe, nenäliinakokoa, on kätevä kapistus käsilaukussa. Tai siis ei ole pakko olla japanilainen, mutta sikäläiseen kesävarustukseen kuuluva pikkupyyhe on just näpsän kokoinen. Sillä voi myös taputella kasvoja jos hikeentyy ym.

  2. Olen itse myös rakentamassa kompostoria kesäksi ja kuulenkin mielelläni miten sinä oman kompostorisi toteutat! 🙂 unelmani olisi saada se syksyyn mennessä eristettyä niin hyvin, että saisin sen takapihallemme ja toimimaan ympärivuotisesti. Olen nähnyt hedelmille myytävän kestokasseja kahden euron hintaan, ja jos et halua ostaa niitä, voithan pyytää lahjaksi 😉 Tai, miten olisi jos punnitsisit hedelmät ja laittaisit ne pieneen pahviseen rasiaan (niinkuin konditoriassa leivokset) ja jotenkin taiteilisit ostoskassin päällimmäiseksi? Jos hedelmiä on montaa eri sorttia, on kassallakin ne helppo piipata? Minä aloitan kyllä noista kestopusseista, koska minua yksinomaan ärsyttää se pienten pussien määrä, sen kaiken muun pahan lisäksi, mitä niiden kuluttamisesta aiheutuu. Tyhjät kahvipussit lahjoitan kollegalleni, hänen anoppinsa ompelee niistä kasseja. Ja aloimpa pohtia noita nenäliinoja, nimittäin minulla on yksi valkoinen pieni aluslakana, josta voisin ommella nenäliinoja.. Niitä lakanoita kun on molempien sinkkusängyistä jäänyt ylimääräisiksi. Saisin yhden edes hyödyllisempään käyttöön.

    • Kiva kuulla, että kompostikokeiluni kiinnostaa! Kirjoitan siitä varmasti, kun olen saanut sen käyntiin.

      Jep, minunkin ruokakauppani myy noita kestohedelmäpusseja, mutta upouuden muovituotteen ostaminen ei houkuta (ne pussithan ovat toki muovikuitua!). Kenties löydän kirppikseltä valoverhoa tai muuta vastaavaa kevyttä kangasta. Niistä monet kuulemma ompelevat hedelmäpusseja. Pahvilaatikkoidea on mielenkiintoinen!

      Ompele ihmeessä nenäliinoja! Kohtalaisen nopea ja erittäin palkitseva projekti ainakin minun mielestäni. Pieniä lakanoita voi muuten myös yhdistää isoksi joko yhteen ompelemalla tai sitten kuten oma äitini teki: petaa ne hiukan lomittain sänkyyn. Jälkimmäisellä tavalla myttääntymisen riski on tosin aika suuri.

  3. Aika monet hedelmät ja vihannekset voi ostaa kokonaan ilman pussia, ainakin jos ei ole tapana ostaa valtavan suuria määriä kerralla. Jos ostaa vaikka neljä omenaa, niin punnitsee ne sellaisenaan ja kiinnittää tarran yhteen omppuun. Myyjä kyllä ymmärtää että samanlaiset hedelmät ovat ”yhdessä lapussa” (terveisin itsekin myyjänä toiminut, eikä se minua koskaan häirinnyt että hedelmät tai vihannekset oli kassahihnalla sellaisenaan). Tietysti ihan kaikkeen tämä ei toimi, esimerkiksi multaisille perunoille tai vastaaville. Silloin kestopussit tulevat varmasti paremmin kyseeseen. 🙂

    Kiitos tuosta vinkistä, että esim. torimansikat voisi pyytää omaan rasiaan! Niin yksinkertainen idea, joka ei vaan ole ennen juolahtanut mieleen.

    • Kiitos kommentista! Ostan usein nimenomaan multaisia kasviksia, joten pussit tulisivat tosiaan kyseeseen. Esimerkiksi sipulit taas ovat niin siistejä, ja ostan niitä vain 1-2 kerrallaan, joten ne kulkevat ilmankin pussia.

      Minäkin olen toiminut myyjänä, niin kaupassa kuin mansikkakojullakin, joten monenlaisiin ratkaisuihin olen törmännyt. Eikä yksikään ole ärsyttänyt ainakaan yhtään enempää kuin loputtomat muovipussit!

Jaa ajatuksesi!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s