Minua ärsyttää yleinen tapa lämmittää sisätilat keskellä talvea hellelukemiin. Sopiva lämpötila ilmeisesti tarkoittaa sitä, että talvellakin tarkenee t-paitasillaan ja paljain jaloin. Itse pukeudun aina säänmukaisesti eli talvella villapaitaan tai useaan kerrokseen. Se tarkoittaa hämmentävän usein sitä, että koulussa tai esimerkiksi kaverin luona joudun hikoilemaan ”liian lämpimissä” vaatteissani.
Koen kuuman ja kuivan huoneilman ahdistavaksi, joten pidän ainakin oman kotini mieluummin viihtyisän viileänä. Viileää ilmaa on helpompi hengittää, en hikoile turhaan, saan öisin paremmin nukutuksi ja säästän kallisarvoista lämmitysenergiaa. En ole mitenkään erityisen lämminverinen, vaan pikemminkin vilukissa, mutta muutamilla toimenpiteillä onnistun pitämään kehoni lämpimänä, vaikka huoneenlämpö olisikin viileähkö.
1. Villasukat
Käytän villasukkia talvella yötä päivää, monesti kesälläkin, jos ei ole suorastaan hellettä. Lattia tuntuu minun varpaisiini aina viileältä, ja olen huomannut, että jos jalat palelevat, koko keho palelee. Lisäksi viluvarpaat alkavat krampata helposti. Villasukat ovat pelastus viileässä ilmastossa!
2. Ylimääräinen vaatekerros
Ulkoilua varten kyllä osataan pukeutua moniin kerroksiin, jotta lämpö ei karkaa kehosta, mutta miksi villahousut pitäisi ottaa sisällä pois? Käden ulottuvilla kannattaa myös pitää ylimääräistä hupparia, johon voi pujahtaa, jos vilu yllättää. On paljon energiatehokkaampaa lisätä vaatetta kuin vääntää patteria kovemmalle.
3. Viltti
Vaatekerrosten tilalla tai lisäksi viltti on hyvä ja kotoisa vaihtoehto. Sen alle on mukava kääriytyä, ja se on helppo heittää pois hartioilta, kun sitä ei enää tarvitse. Miinuspuoli on, että viltin alla on niin mukavaa, ettei sieltä millään malttaisi lähteä pois, jolloin riskinä on passivoituminen.
4. Verhot
Ikkunoiden kautta karkaa paljon lämpöenergiaa. Lisäksi lasipinta hohkaa kylmää. Verho toimii hyvänä eristeenä, mutta hyöty jää vähäiseksi, jos pitkä verho peittää samalla lämpöpatterin. Olen ratkaissut pulman ripustamalla vanhan, juuri oikeankokoisen villapeiton eristysverhoksi, jonka vedän ikkunan eteen yöksi.
5. Lämmintä juotavaa
Joi sitten teetä, kahvia, kaakaota tai pelkkää kuumaa vettä (minun lempparini!), lämmin juotava lämmittää tehokkaasti sisältä päin. Kuuma muki sulattaa kohmeiset sormetkin taas eläviksi, ja vesihöyryn hengittäminen tekee hyvää keuhkoille, jotka joutuvat talvella käsittelemään liian kuivaa ilmaa.
6. Liike
Ainakin minä alan palella melkein missä tahansa lämpötilassa, jos vain istun paikallani. Välillä kannattaakin nousta verryttelemään. Pari kyykky-ylös-hyppyä ja käsivarsien pyöräytystä saavat veren kiertämään, ja samalla pitkäakestoisen istumisen negatiiviset terveysvaikutukset vähenevät.
7. Seura
Mitä enemmän ihmisiä, sitä enemmän eläviä lämpöpattereita. Tämä kannattaa ottaa huomioon myös esimerkiksi illanistujaisia isännöidessä. Tällöin lämmitystä on järkevä laskea, jotta vieraille ei tule tukala olo. Jos joskus viluttaa, kannattaa hakeutua jonkun läheisyyteen. Parasta on, jos pääsee toisen kanssa saman peiton alle. Ei varmasti palella enää!
Koen oloni mukavaksi viileässä kodissani, ja saan myös hiukan paremman ekologisen omantunnon. Huonelämmön laskeminen yhdelläkin asteella vähentää kuulemma viisi prosenttia energiankulutuksesta. Suosituslämmöt taitavat olla oleskeluhuoneessa 21°C ja makuuhuoneessa 18°C. Pikkuyksiöni on molempia, joten jotain näiden väliltä lienee sopiva lämpötila.
Tarkkailetko sinä kotisi lämpötilaa? Lisäätkö lämpöä vai vaatetusta vai keksitkö muita keinoja lämmetäksesi?
SOPIVASTI 
Mä en myöskään ymmärrä tuota, että talvella pitäisi tarjeta sisällä kevyillä vaatteilla. Mutta silti olen eri mieltä noista asteista! 🙂 Jollekin 20 astetta on lämmin, jollekin kylmä.
Mulla on myös kesät talvet villasukat, ja talvella öisinkin, mutta harmittaa ja paleltaa ja tekee kiukkuiseksi, kun talvella päivällä ei riitä yhdet villasukatkaan. Olen vilukissa, ja erityisesti varpaat, sormet ja nenä jäätyy. Jos saisin päättää, olisi lämpötila asunnossani 22. Edellisessä asunnossa ja nykyisessä asunnossa on se ero, että vuokralla ollessa sähkö kuului vuokraan, joten tuli lämmitettyä sähköpatterilla talvisin (muuten oli yleensä n. 19-20, lämmöllä oli n. 21), nykyisin palelen siinä lämpötilassa, minkä taloyhtiön hallitus on päättänyt systeemeihin säätää. Kun lämpötila on 19 astetta, mulla on yleensä päällä alushousut, pitkät kalsarit, college-housut, sukat, 2 villasukat, säärystimet, trikoopaita, ohut neule, villapaita, kaulahuivi, fleece-takki, kynsikkäät. Tähän vaatekasaan kääriytyneenä kuulostaa kyllä hassulta puhe ”ylimääräisestä hupparista”. 😉
Tää on niin tätä. Kun sähkön kulutus ei vaikuttanut menoihin, sitä tuhlattiin mielin määrin. Nyt kun pitäisi ihan itse oma kulutuksensa kustantaa mennään säästölinjalla typeryyteen asti (tuo vaatetus ei enää kuulosta kovin kohtuulliselta ja normaalilta sisätiloissa)…
Minustakin kyllä kotonaan pitäisi tarjeta normaaleissa vaatteissa, esim. pitkähihaisessa paidassa ja yksissä pitkissä housuissa ja lämpimissä sukissa, vaikka talvi onkin. On se nimittäin aika tuskaa kulkea puoli vuotta iho monen kankaan alla ja nenä kylmänä. Miten siinä edes paranee jos sattuu tulemaan kipeäksi? Eikä todellakaan tee ihollekaan hyvää hautua yötä päivää kangasvuoren sisällä.
Valitettavasti meilläkin on kyllä turhan kylmää kotona ja keuhkot sen takia arkoina, mutta ilman ilmankostutinta olisi silti niin kuivaa että nenän limakalvot olisivat haavoilla. Ennen kostutinta eräs puinen huonekalu räsähti monenkymmenen sentin matkalta halki sen kuivuuden takia.
En tietenkään kannusta pitämään lämpötilaa epäterveellisen alhaalla! Niin liian kylmälle kuin liian kuumallekin ilmalle pitkäaikainen altistuminen voi olla jopa hengenvaarallista.
En tiedä, miten haitallista iholle on olla kankaiden sisällä, jos ne ovat laadukkaita ja hengittäviä luonnonkuituja. Muoviin (=polyesteriin) ei kannattane kääriytyä, mutta Suomen ilmastossa on aina jouduttu suojaamaan koko keho melkein ympäri vuoden kankailla. Pitkien kalsareiden pukeminen housujen alle ei minusta ole kovin suuri uhraus, jos niiden ansiosta tarkenen pyöräillä pakkasella ja voin pitää pattereita vähän pienemmällä. Itse asiassa minulla kärsivät talvella eniten juuri sellaiset osat ihosta, jotka joutuvat olemaan paljaina, eli kasvot ja kädet.
Kuivuus on tosi kenkkumaista ja talvella varmaan väistämätöntä. Viileys ei kuivuutta poista, mutta lämmitys ihan selvästi lisää sitä. Minulla auttaa hiukan se, että pidän kylppärin oven auki: suihkusta ja pyykkien kuivaamisesta tuleva kosteus leviää siten huoneeseen. Myös huonekasvit kosteuttavat ilmaa jonkin verran.
h, mielestäni ensimmäinen kappaleesi on ristiriitainen. Se siis oli sähkön tuhlausta ”mielin määrin”, kun halusin 19 asteen sijasta olla 21 asteessa? Ja nyt olen typerä, kun en lämmitäkään 19 asteesta 21 asteeseen?
Ainut vaihtoehto lämpimämpään sisäilmaan oli ennen ja on nyt lämmittää sähköpatterilla. On totta, että nyt kun tuo ”tuhlaus” pitäisi itse maksaa, olenkin pihi, ja tyydyn palelemaan. Mutta jos nykyään olen typerä, ja ennen olin tuhlari, niin mikä sitten olisi normaalia? 19 ja 21 asteen sijasta se välissä oleva 20 astetta vai?
Violacea, jos katsot tarkemmin kommentoin tuota sähkönkulutusta, en sisälämpötilaasi. Siis sitä että kun ”joku muu” maksaa sähkönkäyttösi tuhlaat sitä huoletta mutta omakustanteisesti pihistät liiallisuuksiin, vaatemääräsi perusteella. Ennemmin kuin typerä tai tuhlari sanoisin että tuon perusteella vaikutat olevan hiukan itsekeskeinen ja ahne (muiden kustannuksella leveästi, mutta omalla kituuttaen). Tämä on toki valitettavan yleinen asenne, mutta ei se siitä sen kauniimpaa tee.
”Pitkien kalsareiden pukeminen housujen alle ei minusta ole kovin suuri uhraus, jos niiden ansiosta tarkenen pyöräillä pakkasella ja voin pitää pattereita vähän pienemmällä. Itse asiassa minulla kärsivät talvella eniten juuri sellaiset osat ihosta, jotka joutuvat olemaan paljaina, eli kasvot ja kädet.”
Iituv, puhut tässä nyt pääasiassa ulkona liikkumisesta talvella ja se on todellakin aivan täysin eri asia kuin se mitä alkuperäinen tekstisi ja siihen tulleet kommentit käsittelevät. Tuskin kuitenkaan pyöräilet pakkasella kotonasi? Ja on ehdottoman normaalia että kasvot kärsivät kylmistä säistä eniten, koska ne ovat ulkona paljaina silloinkin kun muu keho on peitetty (kädet yleensä seuraavaksi eniten, kun käsineitä joutuu kiskomaan edestakaisin jos tarvitsee sorminäppäryyttä). Edelleen, tämä ei liity sisälämpötilaan mitenkään.
H, onko kirjoitukseni, tai jokin, mitä joku muu on sanonut, loukannut sinua? Minusta on ihan ok, että olet eri mieltä aiheesta, ja arvostan sitä, että jaat mielipiteesi, jotta saamme keskustelua aikaiseksi, mutta yhden kommentin perusteella toisen lukijan leimaaminen itsekeskeiseksi ja ahneeksi on mielestäni vähän kohtuutonta eikä oikein sovi blogini ilmapiiriin. Keskustelu ja eriävät mielipiteet ovat suotavia, mutta pidetään taso korkealla!
Lainaamassasi katkelmassa tarkoitin mitä sanoin: niiden samojen pitkien kalsareiden ansiosta, joiden kanssa tarkenen ulkona, voin pitää myös sisätiloissa viileämpää lämpötilaa. Minusta ei ole järkeä varata ylimääräisiä vaatekerroksia vain ulkoilua varten ja ottaa niitä kalsareita housujen alta pois sisään tullessaan. Ne voi pitää jalassa ja patterin pienemmällä. Kasvojen iho kärsii ulkoilun lisäksi myös sisätilojen kuivasta ilmasta ja erityisesti lämpötilojen vaihtelusta, kun välillä käy sisällä ja välillä ulkona – lämpötilaerohan voi olla yli 30°C. Minusta tämä liittyy myös sisälämpötilaan. 🙂
En tokikaan ole loukkaantunut, ”Violacea” vain yritti laittaa sanoja suuhuni ja väittää minun kutsuneen häntä typeräksi ja tuhlariksi. Mitä tähän voi muuta kuin rehellisesti korjata tätä väärää käsitystä (ja perustella miksi). Hänen ensimmäiseen viestiinsä viitaten, jos tuollaista lähtee julkisesti julistamaan ja joku kertoo tästä tulevan vaikutelman että henkilö on hiukan (kuten kirjoitin, en äärettömän tai kokonaisvaltaisen!) itsekeskeinen ja ahne, ei se minusta kovin loukkaavaa ole. Toki toiset ovat herkempiä ottamaan itseensä.
Meillä ei pidetä likaisia ulkohousuja sisällä päällä (eikä näin äkkiseltään tule mieleen ketään joka näin toimisi), joten en oikein ymmärrä tuota ajatusta. Kyllähän ne välihousut jalassa pysyvätkin, vain ulkohousut poistetaan kotona? Toki kukin olkoon kotonaan missä asussa haluaa. Tunnen kyllä useampia ihmisiä (myös aloilta, joissa ulkona ollaan useita tunteja päivässä) jotka odottavat erittäin kylmiä säitä ja hytisevät mahdollisimman pitkään ulkona vältellen välihousujen laittoa ihan siitä syystä että on niin epämiellyttävää pitää kaksia pitkiä housuja päällekkäin. Ajatus siitä että jokaisen pitäisi niitä pitää yötä päivää puolet vuodesta (ja useiden tapauksessa siis puolet elämästä) ei minusta nykypäivänä ole kohtuullinen.
Minäkin pidän hyvästä keskustelusta mutta arvostan kovasti loogista jatkumoa argumentoinnissa ja sitä tuo yhtäkkinen keskustelun siirtäminen ulkoiluun ei varsinaisesti edustanut keskustelussa, jossa yksinomaan puhuttiin sisälämpötiloista ja niiden lämmityksentarpeesta talvella. Mutta eiköhän tämä nyt tullut selväksi =)
Niin, logiikkansa kullakin. 🙂 Kyllä nyt on käyty perusteellisesti tämä asia!
h, olet oikeassa siinä, että et kutsunut minua tuhlariksi tai typeräksi. Tein itse tuon johtopäätöksen siitä, että kutsuit toimintaani tuhlaamiseksi ja typeryydeksi. Kiinnitin huomioni siihen ristiriitaan, että entinen toimintani oli mielestäsi huoletonta tuhlausta, mutta nykyinen on liiallista typeryyttä. Ihmettelin, että miten ne molemmat toimintatavat oikein voivat olla väärin jonkun mielestä, kun oikein mitään muita vaihtoehtoja ei ole; tein mitä vain, se on jotenkin moitittavaa.
Sitä en kiistä, että saatan olla hiukan itsekeskeinen ja ahne. Tästä en siis nyt ole loukkaantunut, se kenties voi olla tottakin. Ymmärrän pointtisi siitä, että tässä tapauksessa on toteutunut yhteisomistuksen tragedia; kollektiivinen sähkölasku ajaa olemaan välittämättä niin paljoa kulutuksesta kuin mitä pelkkään omaan kulutukseen perustuva lasku. Mutta hämmästelen sitä, miten kahdesta valittavissa olevasta vaihtoehdosta voi teilata molemmat jotenkin epäkelpona (tuhlausta/leveästi tai typeryyttä/kituuttaen).
Minunkaan mielestäni 19 asteessa tarvitsemani vaatemäärä ei ole kohtuullinen, vaikka nyt tyydynkin siihen. Ennen siis ”tuhlailin mielin määrin”, niin että riitti vain yhdet villasukat, lämpimät college-housut, ja yksi pitkähihainen villapaita. (Vähän ennen muuttoa annoimme sähköpatterimme ystävillemme, joten sitä ei haluttu edes muuttaa tänne uuteen asuntoon, mutta emme ole kyllä uuttakaan ostamassa.) Olen nyt tänä talvena opetellut ”pakon” edessä pitämään pitkiä kalsareita myös sisällä olohousujen alla, kun ennen käytin vain ulkona farkkujen alla.
Violacea, onko sähkön tuhlaaminen kohtuullisen sisälämpötilan saamiseksi epäkelpo ratkaisu? Olettaen toki ettei sitten pidetä ikkunoita auki jatkuvasti tai esiinny jotain muita suuria kylmävuotoja. Ihannetilannetta tuosta tuskin saa mitenkään päin. Kaikkiin tilanteisiin ei ole olemassa hyvää ratkaisua, on vain huonoja joista on valittava se vähiten huono (ja perusteet valinnalleen määrittelee jokainen itse). Kannattaisi valittaa tästä taloyhtiön hallitukselle, jos siellä voitaisiin asialle jotain tehdä ja ongelma saataisiin jopa pois päiväjärjestyksestä. Ihan pikaisellakin googletuksella löytyy aiheesta uutisia, esim. YLE: ”Oikea sisälämpötila ei ole makuasia vaan tarkka lukema” ja se lukema on siis 21-22°C. Teidän talonne (tai ainakin asuntonne) on siis objektiivisestikin katsottuna liian kylmä.
h, meillä taitaa olla hyvin erilainen tapa käyttää kieltä. Kysymykseesi, ”Violacea, onko sähkön tuhlaaminen kohtuullisen sisälämpötilan saamiseksi epäkelpo ratkaisu?” voin vastata impulsiivisesti vain, että täh ja häh! Tulkitsin mm. ilmaukset ”tuhlattiin mielin määrin” ja ”muiden kustannuksella leveästi” moittivan sävyisiksi, enkä suoraan sanottuna käsitä, miten niitä voisi olla tulkitsematta niin. Mutta eiköhän tämä keskustelu tosiaan riitä tällä erää.
Mietin vieläkö viitsin vastata tähän mutta selvennän nyt vielä kerran ja sitten saa riittää. ”Moite” kohdistui muiden kustannuksella tuhlaamiseen, ei kodin lämmittämiseen siedettävän ja normaalin lämpöiseksi. Tuhlaus muiden kustannuksella ei mielestäni ole mukavaa, mutta miksei omalla kustannuksellaan voisi ”tuhlata” jos tarkoitus on näinkin hyvä. Miellyttävä asuinlämpötila on erittäin tärkeä viihtyvyyteen vaikuttava tekijä. Toki jos on ihan itse haalinut valtavasti lämmitettävää tilaa ja jostain syystä haluaa lämmittää sitä kohtuuttoman kuumaksi mahdollisimman epäenergiatehokkaasti, on asia toinen, mutta siitä teidän asunnossanne ei taida olla kyse?
Kiva, että kommentoit, Violacea. Ihan totta, tuo lämpötilaan reagoiminen on tosi yksilöllistä, eikä kaikille sovi sama! Mun mielestäni kaikissa kerrostaloissa pitäisi olla mahdollisuus säätää pattereita edes parilla asteella. Jos ihan totta on kaikki mahdolliset kerrastot jo päällä ja silti paleltaa, niin ylimääräinen huppari tuskin auttaa, vaan sitten lämpöä pitäisi voida hyvillä perustein nostaa.
En mäkään ennen sietänyt viileitä lämpötiloja, mutta nyt menee 13-14 ihan mukavasti sillä ylimääräisellä hupparilla. Eli kroppa tottuu ajan kanssa, vaikka en olisi itsekään uskonut. Nyt on ehkä +12 ja huomaan kaipaavani kaulaliinaa, kun on liian avokaulainen paita päällä. (Ja kyllä me tähdätään siihen +17 asteeseen, mutta se ei onnistu kovemmilla pakkasilla kovin helposti meidän olosuhteissa.)
Joo, olen seurannut blogistasi, että talon lämmitys puilla on ilmeisesti melko työlästä verrattuna patterin termostaatin kääntämiseen. Hieno kuulla, että keho tottuu viileään. Onhan ennenkin aika viileissä kodeissa asuttu. Silloin on ehkä ollut pienemmässä tilassa enemmän ihmisiä, niin tuo seitsemäs kohta eli seura on varmaan toteutunut aika hyvin. 😀
Pakko vielä lisätä, että ekologisesti ajateltuna täällä pitäisi kyllä remontoida ja vähän äkkiä – viileäähän on pääosin siksi, että vanha talo hengittää. Hyvä, että hengittää, mutta joiltain osin pitäisi kyllä parantaa eristystä, niin pärjäisi vielä vähemmällä puun poltolla. Neliöitä kuitenkin on vain vähän, joten edellytykset puulla lämmittämiselle on siinä mielessä hyvät.
Olen kyllä täysin samaa mieltä, on haaskausta pitää sisälämpötila niin korkealla, että tarkenee t-paidassa. Itselläkin on asia konkretisoitunut, kun muutimme marraskuussa omakotitaloon, jossa on sähkö pääasiallinen lämmönlähde. Aluksi oli vaikea totutella alhaisempaan lämpöön, mutta kyllä se siitä hiljalleen. Nyt on yritetty pitää talossa 18-19 astetta. Villapaidat, kerrastot ja vanhat hupparit otettu tehokäyttöön samoin kuin viltit. Ennen ne oli vain koristeita. Tuossa voisin hommaa kyllä tehostaa, että käyttäisi verhoja tehokkaammin eristeenä! 🙂 hyvä juttu ja ajankohtainen, kiitos!
Kiitos kommentista, kiva että tykkäsit! Monella lämmitys kuuluu kiinteisiin asumiskuluihin, ja silloin nautiskellaan ”ilmaisesta” lämmöstä ja herkästi tehdään jopa niin, että jos onkin liian kuuma, niin avataan ikkuna (!!!!), jotta kallisarvoinen lämmitysenergia karkaakin harakoille. Hauska huomio muuten, että viltit ovat usein pelkkiä koristeita :D.
Hyviä pointteja! Olen ihan samanlainen vilukissa, melkein vaihtolämpöisiin lukeutuva, mutta minullakin ensisijainen ratkaisu on pukea enemmän vaatetta päälle. Kotiin tullessani vaihdan usein kotivaatteisiin eli lämpöisiin kollareihin ja huppariin. Villasukat kuuluvat kaikkeen asutukseen vakiona. Olen ihan samaa mieltä kanssasi. Mikäpä sen kotoisampaa kuin kääriytyä vilttiin hörppimään hunajateetä, vaikka paras lämmittäjä on kyllä kaveri kainalossa.
Aamuisin kun ei aikataulu salli peiton alla lämmittelyä loputtomiin, olen löytänyt arjen luksusta. Kylpyhuoneessani on lattialämmitys juuri sen verran lämpimälle säädettynä, että aamuisin on mukava sulkeutua sinne valmistautumaan. 🙂
Kiitos kommentista. Ah, peiton alla on aamuisin ihanan lämmintä! Minullakin on lattialämmitys kylppärissä, mutta useimmiten pidän kylppärin ovea auki, jotta lämpö leviäisi muuallekin. Lattialämmitys tuntuu siksi hiukan turhalta, että minulla on aina villasukat jalassa enkä siis tunne lämpöä jalanpohjissa – paitsi tietysti suihkussa käydessä.
Ihmeen hyvin keho tottuu viileämpää lämpötilaan. Kun 3 vuotta sitten muutimme tähän vanhaan puutaloon, palelin aivan holtittomasti. Nykyään pärjään ihan normaalilla vaatekerralla. Meillä automaattiset termostaatit sulkevat patterit kun huonelämpötila nousee 20 asteeseen. Ja kun menemme kylään hikoilemme tuskissamme koko perhe. Meillä kyläilijöille on aina tarjolla villasukkia, peittoja ja hartiahuiveja, mutta harvemmin kukaan on niitä käyttänyt.
Minustakin muiden luona on aina liian kuuma! 😀 Tuo on oikein ystävällistä, että pidätte varalla lisävaatteita vieraita varten, vaikka ilmeisesti viileä ei heitä hirveästi haittaa.
Asun Keski-Euroopassa, ja tänne muuttaessani viisi vuotta sitten oli tottuminen kylmiin asuntoihin aika hankalaa. Täkäläisissä rakennuksissa ei usein ole esim. seinissä minkäänlaisia eristeitä ulko- ja sisäseinien välissä… Ja talvisin kuitenkin öisin käydään vähän pakkasen puolella, ja korkea ilmankosteus saa aikaan todella järkyttävän kylmyyden, joka menee luihin ja ytimiin.
Nykyisin olen hyvin tottunut kotona noin +18-19 asteeseen. Kirjoittajan mainitsemat konstit eli villapaidat ja -sukat, vilttiin kääriytyminen ja kuuma juoma ovat käytössä talvisin ja muulloinkin sadesäällä. Onneksi voimme säädellä itse asunnon lämpötilaa – joissakin kerrostaloissa on yhteinen lämmitys, ja jos joku asukas pitää pattereita isolla jatkuvasti, joutuvat kaikki maksamaan suurempia laskuja. Lämmitys on täällä tosi kallista!
Kun käyn Suomessa vanhempieni luona, olen läkähtyä, kun isäni lämmittää omakotitaloa keskellä talveakin +26-28 asteeseen, eikä suostu vähentämään lämmitystä. Ja kuitenkin hän ihmettelee, miksi olo on usein niin vetämätön… Vaihdevuosista kärsivä äitini sitten availee ovia ja ikkunoita selälleen, kun isäni käy kaupassa… 🙂
Ehkä Suomessa monet ovat tottuneet korkeaan energiankulutukseen? Vai nähdäänkö oma mukavuus asiana, josta ei viitsitä tinkiä tippaakaan? Töissä Suomesta tulleet kollegani naureskelevat tavalleni sammutella valoja kun poistun toimistosta ja laittaa sähkölaitteet kokonaan pois päältä öisin ja viikonloppuisin. Mutta miksi pitäisin päällä sähkölaitteita, joita kukaan ei tarvitse?
Kiitos näkökulmasta. Tuo on muuten aika hassua, että me ”karaistuneet” suomalaiset palelemme Keski-Euroopassa, jossa taloja ei ole totuttu leudon ilmaston takia lämmittämään. 26-28° kuulostaa jo vaarallisen lämpimältä!
Suomessa todellakin tuhlaillaan energiaa oman mukavuuden ja eritoten statuksen turvaamiseksi. On tosi ikävää, että se, joka toimii fiksusti, eli sammuttaa valoja ja laitteita, joutuukin naurunalaiseksi. Olen miettinyt, että johtuuko tällainen tuhlailun ylistäminen siitä, että säästäväisyys yhdistetään vähävaraisuuteen ja heikko-osaisuuteen, joista kaikin keinoin pyritään eroon? Että köyhyys on jotenkin noloa, niin sitten ei vahingossakaan haluta vaikuttaa köyhiltä? Koska kyllähän meillä on VARAA tuhlailla?