Lahjaton joulu

Luontoliiton pyynnöstä osallistun älä osta mitään -päivään ottamalla kantaa joululahjakulttuuriin. Teksti on suoraan sydämestäni eikä kaupallisia kytköksiä ole. Uudet lukijat toivotan tervetulleiksi!

*****

Joulu on kaupan alalla vuoden kohokohta. Nousuhumalainen kulutusjuhla saavuttaa huippunsa, kun ihmiset pääsevät vihdoin ansaitusti törsäämään veronpalautuksiaan. Jos tänä vuonna osuivat mätkyt kohdalle, voi joululahjat ja oheismateriaalit ostaa velaksi, joten rahatonkaan ei jää paitsi vuoden kuumimmista bileistä. Kulutuskrapula iskee ehkä joskus ensi vuoden puolella, mutta se on sen ajan murhe. Nyt juhlitaan Jeesuksen syntymää kapitalismin riemuvoittoa!

Harva länsimaalainen osaa edes kuvitella joulua ilman lahjaostoksia. Markkinoita pyörittävät tahot ovat onnistuneet luomaan joululahjoista suorastaan kansalaisvelvollisuuden. Lahjalla viestitään, että välitetään toisesta, kun taas lahjan antamatta jättäminen on itsekästä piheyttä. Itseisarvo on se, että esine vaihtaa omistajaa, ja sillä ei oikeastaan ole väliä, miten sopiva lahja on saajalleen. Ajatushan on tärkein! Jostain syystä lahjojen kritisoimista pidetään valtavan epäkunnioittavana, mutta hyväksyttävää on, että lahjan antaja ei edes vaivaudu miettimään saajan tarpeita ja toiveita, kunhan antaa jotakin.

Antaminen antamisen vuoksi, velvollisuudentunteesta, on minusta läpinäkyvän tekopyhää eikä ollenkaan vilpitöntä. Niin tehdään, koska on tapana. Koska muutkin tekevät niin. Koska se kuuluu jouluun. Koska siten voi näyttää olevansa hyvä ihminen. Velvollisuuslahjan saaja myös kokee usein olevansa velvoitettu ojentamaan samanarvoisen vastalahjan, mikä mielestäni romuttaa koko lahjan idean. En kannusta edes aineettomien joululahjojen antamiseen, vaikka ne ovatkin turhia tavaroita parempi vaihtoehto. Joululahjojen ostaminen, aineellisten tai aineettomien, tukee kuitenkin jouluista kulutushysteriaa, josta on jo aika opetella eroon.

Vaikka itse koen lahjojen hankkimisen ja saamisen stressaavaksi, ymmärrän, että jotkut suorastaan nauttivat lahjojen suunnittelemisesta, hankkimisesta ja tekemisestä, eikä siinä ole minusta mitään pahaa. Mutta kuka käskee antamaan lahjat juuri jouluaattona? Eikö olisi kivempaa antaa lahjoja silloin, kun niitä spontaanisti keksii ympäri vuoden eikä vain tiettyinä päivinä, jolloin on ”pakko” ja jolloin niitä myös odotetaan? Minusta on paljon luontevampaa ilahduttaa läheisiä arjessa pienillä teoilla ja yllätyshemmotteluilla kuin yrittää jouluruuhkassa löytää jotain kivaa käärittäväksi kierrätyskelvottomaan paperiin ja muovinauhaan.

Mutta mitä joulusta jää jäljelle, jos lahjat eliminoidaan? Olennainen! Yhdelle se tarkoittaa yhdessäoloa perheen kanssa, toiselle uskonnollista ulottuvuutta, ja kolmannelle voimaannuttavaa lepotaukoa vuoden pimeimpänä aikana. Lahjat ovat vain rekvisiittaa, joka pahimmillaan vie kaiken huomion. Jokaisen olisi syytä miettiä omaa kulttuuriaan, perinteitään ja arvojaan ja miettiä, miksi sitä joulua viettääkään – lahjojen takia vai jostain ihan muusta syystä.

Mikä joulusta tekee merkityksellisen sinulle? Voitko kuvitella viettäväsi lahjatonta joulua?

Mainokset

8 thoughts on “Lahjaton joulu

  1. Allekirjoitan tämän tekstin!
    Meillä vietetään keskenään lahjatonta joulua ja olen kaikille sanonut etten halua mitään joululahjaksi. Ainoa mitä suostun ottamaan vastaan on rasiallinen Fazerin sinisiä. Niistä tulee minulle aina joulu! Muista lahjoja en suostu ottamaan vastaan, ellei lapset oli minulle jotain piirtäneet tai askarrelleet.

    • Kiitos kommentista! Perheeni viettää nyt toista kertaa lahjatonta joulua, ja olen valtavan iloinen, että vuosia ajamani asia on vihdoin mennyt läpi. Vanhemmat kuitenkin varmaan lahjoittavat meille lapsille perinteisesti vihreitä kuulia, jotka ovat minulle vähän niin kuin fazerin siniset sinulle. 🙂 Kullan kanssa sovimme jo suhteen alkumetreillä, että lahjoja ei osteta. Tuntuu hassulta antaa lahjoja aikuinen aikuiselle vain tavan vuoksi.

  2. Kiitos tästä tekstistä! Vihaan lahjojen antamista vain pakon vuoksi, minkä takia kuulemma pilaan joulun hengen 😀 Lahjoista ei kuulemma saisi stressata, vaan pitäisi antaa ”jotain kivaa”. En halua antaa ihmisille tarpeetonta krääsää, joten lahjojen suunnitteluun kuluu valtavasti sellaista aikaa, jonka mieluummin käyttäisin johonkin muuhun.

    Minimalistina en myöskään liiemmin nauti lahjojen vastaanottamisesta: yleensä ne ovat juurikin tuollaisia saajalleen sopimattomia ja aiheuttavat vain stressiä (mihin tämänkin nyt laitan, voikohan tuon jo laittaa kiertoon jne). Ajatuksella annetut lahjat ovat tietysti asia erikseen, mutta niitä saa harvemmin jouluna.

    Jo pelkkä ajatus joululahjojen vastaanottamisesta ahdistaa, puhumattakaan niiden antamisesta. Mielelläni siis viettäisin (stressitöntä!) lahjatonta joulua, mutta se ei taida ainakaan ihan lähiaikoina onnistua.

    • Olepa hyvä, on ihanaa kuulla, että lukijoissakin on lahjakammoisia!

      Muistan ahdistuneeni lahjoista jo yläkouluikäisenä. Silloin (ja kuusi vuotta siitä eteenpäin) isossa kaveriporukassa muut halusivat, että kaikille ostetaan aina joulu- ja syntymäpäivälahjaksi hulppeat lahjat. Sitä kaupoissa kiertelemistä ei ole ikävä, se tuntui todellakin ajan hukalta. Minussa taisi olla minimalistin vikaa jo silloin.

      Tuntuu, että länsimaalaiset ovat sekoittaneet ”joulun hengen” ja ”kaupan hengen”. Eiväthän lahjat ole joulun pääasia! Minusta joulun henki on pyyteetön yhdessäolo ja rauhoittuminen – ei lahjojen kahmiminen ja niiden vaatiminen syyttämällä toista joulun pilaamisesta :D. Yksi tapa välttää stressijoulu voisi olla karkuun lähteminen. Yllättävän monet viettävät joulunpyhät vaikkapa ulkomailla!

  3. Eihän se ettei ”vietä joulua lahjojen takia” tarkoita sitä etteivätkö lahjat voisi kuulua jouluun. Olen pahoillani puolestasi jos teilläpäin lahjojen anto tarkoittaa sitä mistä tekstissä puhut.
    Aika juoksee niin nopeasti ohi että itse iloitsen niistä muutamista perinteistä, jotka toistuvat vuoden eri aikoina ja jättävät ikään kuin kiinnekohtia muistiin. Turhat ja ylenmääräiset, saati sitten saajalleen sopimattomat lahjat ovat luonnollisesti asia erikseen, mutta muuten joululahjat ovat minusta kiva perinne. Parhaiten sitä voi vaalia vaikka antamalla päittäin muutaman euron suklaarasian (siinä maussa, jota tietää lahjansaajan eniten arvostavan!) Ylipäätään vuosittain toistuvat pienet ”perinnelahjat”, joita toivotaan ja osataan odottaa ovat minusta kivoja eivätkä stressaa antajaa eikä saajaa. Tällaisia voisivat olla myös vaikkapa alkavan vuoden kalenteri tai villasukat (jos nyt materiasta puhutaan – toki esimerkiksi leffaliput tai yhteinen teatteri-ilta olisi myös ihana perinne). Sitten vuoden mittaan voi esimerkiksi aina kalenteria käyttäessään muistaa sen antajaa ja iloita siitä että on saanut hänet elämäänsä =)

    • Kiitos näkökulmasta!

      Arvostan sitä, että osaat suhtautua lahjoihin noin kohtuullisesti! Minusta vain vaikuttaa siltä, että tuollainen asenne alkaa olla harvinaisuus. Tuttavapiiriini tosiaan kuuluu paljon (aikuisia!) ihmisiä, jotka vielä uuden vuoden puolellakin luettelevat joululahjasaldoaan tyytyväisenä, ja toisaalta stressaavat ennen joulua siitä, kun ei ole vielä isälle, tädille, kummilapselle tai koiralle hankittu lahjaa. Eikä lahjaksi kelpaa suklaarasia, vaan sen pitää olla jotain arvokasta – tai edes jotain tosi merkityksellistä. Minusta tuntuu, että nykyään lapsetkin oppivat joulusta pelkästään sen kaupallisen puolen ja tekevät toivelistojen sijasta tilauslistoja.

      Omassa perheessäni on muistojeni mukaan vietetty aina kohtuullista joulua. Viime vuonna sovimme ensimmäistä kertaa, että lahjoja ei osteta ollenkaan. Niiden antaminen pelkkien täysi-ikäisten kesken oli kaikista alkanut tuntua väkinäiseltä. Toisaalta olen samaa mieltä kanssasi tuollaisista harmittomista jokavuotisista lahjoista. Meillä vanhempien on ollut tapana antaa marmeladirasia kullekin lapselle, mikä on edelleen mukava perinne.

  4. Meillä ainakin tärkeintä on yhdessä olo ja hyvä ruoka 🙂
    Ajattelinkin olla tänä vuonna ostamatta lahjoja. Jos kuitenkin nyt päähän pilkahtaa jotain, ostan varmaan jotain aineetonta esim. Kokemuksia toisille. Niin kuin vaikka kylpyläreissu.

Jaa ajatuksesi!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s