Pakkorusketus

Pari viikkoa sitten juhlissa sukulainen kysäisi, mitä olen tehnyt kesällä, ja kommentoi heti perään: ”Et ainakaan ottanut aurinkoa, kun olet noin kalpea.” Ulkomailla päivää paistatellut sukulainen ei hoksannut, että Suomessa ei kesäkuun aikana juuri aurinkoisia päiviä ollut, saati muistanut, että hän ei ole ikinä minua ruskettuneena nähnytkään.

Olen syntynyt vaaleaihoiseksi. Siis todella, todella vaaleaihoiseksi. Talvellakin olen muita kalpeampi, mutta kesällä eron huomaa paljon selvemmin, kun muiden hipiät alkavat saada väriä. Nuorempana kommentit kalpeudestani harmittivat, ja olisin halunnut olla ruskeampi. Mutta minkäs teet geeneille: ruskettumisen sijaan palan herkästi.

Helteiden alettua sosiaalinen media on täyttynyt uimaranta- ja puistokuvista, joissa esitellään kesän ilmeisesti suurinta saavutusta, kärventynyttä ihoa. Valtaosalla varsinkin minun ikäryhmästäni tuntuu olevan pakkomielle ruskettumisesta palamisenkin uhalla. He viettävät tuntikausia auringossa maaten ja terveytensä riskeeraten. Samalla he lueskelevat lehdistä ja netistä vinkkejä, miten voisi ruskettua vielä tehokkaammin.

Ihon väri symboloi muinoin sosiaalista statusta: kalpea eliitti katsoi nenänvarttaan pitkin ulkotöissä päivettyneitä köyhiä. Nykyään tilanne on päin vastoin. Rusketus on trendikästä, ja kalpeita vilkuillaan ivaten tai säälien. Markkinat ovat tuoneet ratkaisuja krooniseen valkoihoisuuteen, jonka saa nykyään peitettyä helposti vaikkapa itseruskettavalla voiteella – jos siis lievä porkkanansävy ja arveluttavat ainesosat eivät häiritse.

Minä olen onneksi oppinut pitämään lumikki-ihoani kauniina ja jättämään siitä huomauttelevat ihmiset omaan arvoonsa. Välttelen suosiolla auringossa oleskelua. Suojaan itseni vaatteilla ja pysyttelen varjossa. Aurinkovoiteita käytän vain pakon edessä, sillä niiden kemikaalisisältö huolestuttaa. Yllättäen näillä keinoilla ihoni päivettyy kevyesti, mutta vältyn palamiselta.

Vaikka tänäkään kesänä en ole mikään rantabeibe, ei lomani mene siitä pilalle. Oikeastaan minulla on enemmän aikaa tehdä oikeasti kivoja asioita, kun en hukkaa päiviä paahteessa kärvistellen ja pakkorusketusta imien. Ei ole mitään järkeä kilpailla siitä, kenellä on syvin ja tasaisin rusketus. Suosittelen aurinkoaltistuksen vähentämistä kaikille, niin kaltaisilleni kalvakoille eloveenoille kuin helposti ahavoituville pronssi-ihoisillekin. Iho kiittää!

Pyritkö sinä ruskettumaan kesäisin?

Mainokset

12 thoughts on “Pakkorusketus

  1. En yritä ruskettua. Enkä oikeastaan ruskettuisi vaikka yrittäisinkin. Olen todella vaalea ja palan helposti. Lisäksi oloni on muutenkin tukala paahteessa, joten välttelen suoraa auringonpaistetta. Suojaan itseni vaatteilla ja korkeilla suojakertoimilla (olen arvellut että kemikaalialtistus on siedettävällä tasolla). Olen valkoihoinen kesät talvet :).

    Välillä olen kateellinen niille, jotka ruskettuvat sopivan kevyesti ja kauniisti. (Ryppyisestä tai palaneesta ihosta ei kannata kateellinen ollakaan.) Mutta onneksi vain hetkellisesti.

    • Ah, kohtalotoveri! 🙂 Jep, auringon aiheuttamien vaurioiden näkeminen karistaa kateuden heti pois ja muistuttaa taas, että tämä oma iho onkin ihan hyvä.

  2. Hyvistä ajatuksista huolimatta tämä aihe on omassa mielessäni jo vähäsen mennyttä aikaa….En muistakaan milloin viimeksi olisin edes nähnyt todella auringon paahtaman ihmisen, tämä buumi kuten moni muukin on menossa jo terveellisempään suuntaan (ja siksi onkin hyvä että on tässäkin asiassa teitä suunnan näyttäjiä 🙂
    En ole pyrkinyt ruskettumaan vuosiin, mutta keveä päivetys tarttuu ulkona liikkuessa, erityiseen ulkomailla. Mielestäni luonnollinen päivetys, ei rusketus siis, myös näyttää kauneimmalta. Saman saa aikaan vaikkapa itseruskettavalla, mutta parin vuoden aikana olen alkanut kyseenalaistamaan senkin oston ja käytön (minkä ja kenen vuoksi näkisin vaivan epämääräisten kemikaalien levittämiseen, itsenikö..)
    Jokatapauksessa rusketus tai itserusketus lähtee hyvinkin nopeasti ja kohta ollaan taas lähtötilanteessa joten.. Oma ihoni ainakin uusiutuu hyvin nopsaan ja jo parissa kuukaudessa päivetys on muisto vain.
    Taisi olla tuo sukulaisesi joku iäkkäämpi rouva kasikytluvun silmin 🙂

    • Kiitos kommentista!

      Luin hiljattain lehdestä, että ihmisten suhtautuminen auringonottamiseen on muuttunut aiempaa negatiivisemmaksi, mutta yhä noin 2/3 suomalaisista ottaa aurinkoa tai ihannoi rusketusta. Ilmiön lievä heikkeneminen ei näy ainakaan omassa lähiympäristössäni kovin selvästi: Joka päivä näen ihmisiä makaamassa auringossa ja ihmisiä, joiden iho punoittaa auringosta ärtyneenä. Siksi minusta aihe ja huoli on yhä vain ajankohtainen. Etenkin, kun valtaosa niistä auringonpalvojista on nuoria (tästä minulla ei ole tilastollista tietoa, vain empiirinen havainto :D). Onneksi aurinkofiksuus on kuitenkin lisääntymään päin!

      Itse asiassa kyseinen sukulainen oli seitsenkymppinen setäihminen 🙂

  3. Eräs Forecan meteorologeista julkaisi tähän nähden ajankohtaisen jutun: http://blogi.foreca.fi/2014/07/uv-sateily-on-voimakkaimmillaan/

    Muistelen joskus vuosia sitten lukeneeni tuosta pilvisellä säällä ruskettumisesta ja pyrin käyttämään kesäisin aina aurinkosuojaa (vähintään kerroin 30), koska olen joskus teininä hölmöyksissäni käräyttänyt itseni (tosin unohtumalla lukemaan kirjaa auringossa – en tajunnut ajan kulua) sekä lippahattua (aivan korvaamaton häikäisyn vähentäjänä).

    Sääriin kyllä saatan laittaa itseruskettavaa voidetta, jos käytän lyhyempää hametta – ihoni on iän myötä muuttunut kummallisen kirjavaksi ja lisäväri tasoittaa kirjavuutta. Saman saisi varmasti aikaan istumalla auringossa hameenhelmat polvissa, mutta kuumuus saa olon tukalaksi ja istuskelen ulkona mieluummin varjossa.

    • Kiitos kommentista ja linkistä. Mielenkiintoinen juttu, tosin pisti silmään tuo näkökulma, että milloin on paras aika ottaa aurinkoa, samalla kun varoitettiin uv-säteilystä. 😀

      Minunkin pitäisi hankkia joku kesäpäähine, joka suojaisi auringonpistokselta, häikäisyltä ja nenän palamiselta. Olen himoinnut olkihattua pitkään, mutta en ole vielä löytänyt mieluista.

  4. Ihmisillä on tarve jaella ohjeita. Osalla suurempi tarve arvostella kuin toisilla. Minä välttelen ruskettumista, mutta päivetyn todella nopesti ilman palamista. Lapsuuden kuvissa olin katraan papu. Puoli päivää hiihtämässä ja olen kasvoista päivettynyt. Olen merellä paljon, joten nopeasti aurinko keväisin tavoittaa. Ihoni ei pala, mutta suojaankin hyvin ja viihdyn varjossa aina kuin voin. Merellä varjoja on aika vähän. Valo on meille terveellistäkin.

    Ongelmaa rusketuksesta tulee meikkien kanssa. Talvella olen 20 tummuusasteinen, kesällä 35 ja syksyllä ja keväällä jotain siltä väliltä. Rusketusraidat olkavarsissa tekevät juhlapukeutumisesta hankalaa.

    • Kiitos kokemuksien jakamisesta!

      Oletpa onnekas, kun et pala helposti. Minua ottaa nimittäin välillä päähän, miten varovainen pitää olla auringon kanssa, ettei vain ala iho punoittaa. Mutta se hyvä puoli, että minulla ei ole tuota meikki- tai rusketusraitaongelmaa! Muistan kavereiden käyttäneen juhlien alla itseruskettavaa häivyttämään rajoja olkapäiltä. Osalla se toimi paremmin, toisilla huonommin.

      Totta, että valo on terveelleistäkin sopivassa määrin, saahan auringon kautta d-vitamiinia, se parantaa mielialaa ja unen laatua ja mitä vielä.

  5. täällä myös luonnostaan vaaleaihoinen ja siitä nykyään ylpeä. en ota aurinkoa ruskettumismielessä. jos joudun altistumaan auringolle, niin käytän vaatteita ja tarvittaessa aurinkosuojaa. kemikaalien takia koitan itsekin välttää suojavoiteiden kanssa läträämistä. meikkivoiteessa tosin on suojakerroin 20.

    • Vau, meitä onkin monta! 🙂 Kiitos kommentoinnista. Monissa meikeissä on nykyään suojakerroin. Osassa, varsinkin mineraalimeikeissä, suojakerroin on minun käsittääkseni aika turvallisesti luotu esimerkiksi sinkkioksidin avulla. Olenkin miettinyt, hankkisinko myrkytöntä sinkkioksidijauhoa, jota sekoittaisin kosteusvoiteeseen tai puuteroisin suoraan nenän päähän. Kesällä käytän nimittäin meikkiä harvoin, ja kasvoja on vaikea suojata muuten.

  6. Ihoni ruskettuu itsestään, mutta en pala helposti. En oleskele auringossa monia tunteja koskaan, ja suojaan pään aina, koska tulen kuumassa helposti huonovointiseksi, saan jopa migreenin. Minun pitää juoda hillittömiä määriä, joko kivennäisvettä, tai sitten veteen pitää lisätä suolaa (ja maun takia laitan myös sokeria ja sitruunamehua silloin).

    Nuorempana yritin ruskettua, mutta maha ja jalat ottivat niin huonosti väriä verrattuna yläkroppaan, että en koskaan saanut koko kehoa peittävää tasaista rusketusta, varsinkaan kun en oikein viihtynyt vain auringossa, tekemättä mitään. Olkapääni olen kuitenkin käräyttänyt jokusen kerran, kerran selkänikin niin pahasti, etten voinut oikein maata selälläni. Tuuli teki tepposet, kun ei tuntunut kuumalta. Itseruskettavaa en ole käyttänyt silkasta laiskuudesta, enkä ole ollut NIIN kiinnostunut ruskeudestanikaan.

    En pidä aurinkovoiteesta. En jaksa levittää sitä. Otan mieluummin aurinkoa niin lyhyissä erissä, etten kerkiä palamaan, ja onneksi se toimii mun iholle, joka ei tosiaan pala kovin nopeasti.

    Tällä hetkellä käsivarteni ja dekolteeni ovat ruskeat, koska olen notkunut aika tavalla hihattomissa, avokaulaisissa paidoissa. Jaloissa on kans väriä, koska sortsit ja hameet (mikä inkkarikesä!), mutta ei yhtä paljon.

    • Kiitos kommentista ja kokemuksista.
      Huh, toivottavasti et ole hellekesän aikana saanut kovin monta migreenikohtausta!
      Minustakin aurinkovoide tuntuu vaivalloiselta. Varsinkin kasvoihin, joita en saa huivilla peitettyä, tarvitsisin lisäsuojaa, mutta mikään aurinkovoide ei tunnu tarpeeksi kevyeltä. Tai no, en kovin monta ole kokeillutkaan, mutta ajatus mistään kosteusvoidetta raskaammasta lievästi ongelmallisella ihollani tuntuu epämiellyttävältä.
      Tuuli todellakin on petollinen! Juuri viime viikolla onnistuin kärventämään olkapääni, kun en tajunnut, että viileänäkin päivänä aurinko polttaa. Juuri kun olin hehkuttanut blogissa olevani niin varovainen auringon kanssa… 😀

Jaa ajatuksesi!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s