Korvikkeet keittiössä

Keittiö on minusta vaikein kodin alueista pitää minimalistisena. Jos vähänkään kokkaa tai leipoo kotona, tarvitsee jos jonkinsorttista kippoa ja kihveliä. Vaikka jotain välinettä käyttää vain pari kertaa vuodessa, siitä ei viitsi luopua, koska juuri niinä parina kertana sitä sitten kaipaisi. Entä jos keittiön perusvarusteista löytyisikin jotain, jolla saisi helposti korvattua harvoin käytettävät esineet? Tässä muutamia ideoita.

Sitruspuserrin
Olen käyttänyt omaani yhden käden sormilla laskettavan määrän. Silti olen kokenut pusertimen tärkeäksi esineeksi niitä harvoja hetkiä varten, kun haluan tehdä esimerkiksi juustokakkua. Hiljattain sain tietää, että sitruunan saa puristettua tehokkaasti käyttäen haarukkaa apuna. Hyvästi, sitruspuserrin!

Veitsenteroitin
Sileä veitseni on tylsistynyt käytössä, mutta minulla ei ole veitsenteroitinta. Aioin jo sijoittaa veitsen käyttöikää pidentävään hyötyesineeseen, mutta törmäsinkin internetissä mielenkiintoiseen vinkkiin: veitsen voi teroittaa tavallisen mukin pohjassa olevaa lasittamatonta reunaa vasten. Tämä toimii riittävän hyvin minun tarpeisiini.

Valkosipulinkynnenpuristin
Valkosipulinkynnenpuristin oli yksi ensimmäisistä keittiövälineistä, jonka hankin. Luulin, että se on paras tapa murskata valkosipuli. Pian huomasin, että laitteen tiskaaminen ei ole kivaa, ja aloin käyttää pelkkää veistä kynsien pilkkomiseen. Säilytin kuitenkin puristinta siltä varalta, että johonkin kastikkeeseen pitää saada nimenomaan hienoksi murskattua valkosipulia. Sitten tajusin, että minullahan on jykevä kivimortteli, jolla saa hienonnettua mitä vain, ja annoin puristimen pois.

Kaulin
Jos muistaa kesken joulupiparien leipomisen, ettei omista kaulinta (kuten allekirjoittaneelle kävi taannoin), ei kannata ensimmäiseksi rynnätä kauppaan. Todennäköisesti kaulin vain makaisi laatikontäytteenä seuraavaan jouluun asti. Parhaiten korvikkeeksi käy kylmällä nesteellä täytetty lasipullo. Hätätilassa oikeastaan mikä tahansa sileä lieriömäinen astia, juomalasi tai vaikka säilykepurkki, ajaa asian.

Piparkakkumuotti
Piparkakkumuottejakaan minulla ei ole, enkä ole niitä kaivannut. Ohuesta taikinasta saa leikattua pipareita  juomalasin tai muun purnukan suuaukolla painamalla. Jos pyöreät piparit eivät miellytä, voi paperista leikata kuvion ja viiltää veitsellä sen mukaiset ääriviivat taikinaan. Tämä vaatii jo hiukan enemmän vaivannäköä, mutta toimii hyvin varsinkin jättipipareille tai piparkakkutalon osille. Näppärä veistää taikinaa vapaalla kädellä.

Tietenkään nämä tai mitkään muutkaan tietyt keittiötarvikkeet eivät ole kaikille turhia. Jos leipoo joka viikko korvapuusteja, kunnollinen kaulin oikeuttanee paikkansa keittössä, ja ammattikokki todennäköisesti teroittaa veitsensä mieluummin ihka oikealla teroittimella kuin vanhalla kahvimukilla. Olennaista onkin miettiä, mitä itse tarvitsee ja mitä ei, ja poistaa itselle turhat viemästä tilaa tärkeiltä.

Mitä yhden käyttötarkoituksen välineitä sinä korvaat jollain monikäyttöisemmällä? Mitkä tarvikkeet ovat korvaamattomia?

Mainokset

23 thoughts on “Korvikkeet keittiössä

  1. Minun leivokseni tai laittamani ruoat eivät yleensä vaadi mitään sen kummallisempia esineitä. Mainitsemistasi meillä on kaulin ja yksi piparkakkumuotti ja niitä en koe ylimääräisiksi, vaikka vähäisellä käytöllä ovatkin. Yhden käyttötarkoituksen vempaimista leivänpaahdin on hankintalistalla edellisen hajottua; ilman olemme tosin pärjänneet kivuttomammin kuin olisin ajatellut. Ns. normaaleista sähkövempaimista puuttuu myös vedenkeitin, en ole koskaan kokenut tarvitsevani sellaista. Perheellisenä korvaamattomina pidän kahvinkeitintä (väsyneen äidin pelastava enkeli), paria kauhaa, paistinlastaa, -pannua ja paria kattilaa. Mikro on kieltämättä myös kätevä, vaikka en siitä pidäkään.

    • Kiitokset kommentista.
      Perusvälineillä todellakin pärjää keittiössä pitkälle. Onneksi leipää voi syödä paahtamattakin, tai sitten paahtaa uunissa kuten mainittu, niin leivänpaahtimen puuttuminen ei sinänsä aiheuta katastrofia. Minulle, teenjuojalle, taas vedenkeitin on kuin sinulle kahvinkeitin.

  2. Vedenkeitin on nyt ns. vaikeasti saavutettavissa, katson tulenko kaipaamaan sitä. Teeveden keittää kattilassa melkein yhtä nopeasti ja en usko, että sähköäkään kuluu merkittävästi enemmän. Munaleikkurista olen harkinnut luopumista, veitsi ajaa saman asian. Keittiötavaroiden olen muuten antanut olla rauhassa vielä, koska laitan todella paljon itse ruokaa ja säilön satoa kesällä ja syksyllä. Minimalismi on valloillaan muualla kodissani ensin ja ehkä sitten jonkin ajan kuluessa ajatukseni keittiön varustuksestakin muuttuu 🙂

    • Vedenkeitin on minulle tärkeä laite, käytän sitä päivittäin ja monta kertaa päivässä. Totta kai pystyisin elämään ilman, jos olisi pakko, mutta itse uskon sen säästävän sähköä ja vaivaa. Ainakin liedet, joissa on valurautalevyt, lämpenevät hitaammin ja kovemmilla vastuksilla kuin kevyt metallikeitin. Vettä keittäessä lieden jälkilämpöä ei voi käyttää hyväksi, joten siinä menee jonkin verran energiaa hukkaan. Vedenkeitintä ei tarvitse valvoa, ja vesi ei kiehu yhtään kauempaa kuin tarvitsee eli sähköä ei kulu yhtään enempää kuin tarvitsee. Huh, mikä puolustuspuhe. 😀 Tietenkään sellaiselle, joka ei teetä juo tai muuten pelkkää vettä kauheasti keittele, vedenkeitin tuskin on tarpeen.

      Minäkin koin helpommaksi aloittaa karsimisen muualta kuin keittiöstä. Nyt on ollut pakko siirtyä sinne, kun muualta ei tahdo enää löytyä ajankohtaista poistettavaa.

      • Ja kun vedenkeitin on sinulle tärkeä ja useasti käytössä, ei siitä silloin tulekaan luopua mielestäni 🙂 minun vedekeittimeni on vaan vanha ja vähän rikki, se ei lopeta keittämistä kun vesi kiehuu 😦 vedenkeittimen, ja leivänpaahtimen kanssa minulla oli sellainen fiilis, että tahdoin ne tasolta pois. Siirsin ne tason yläpuolen kaappiin ja nyt siis vedenkeittimen vielä ylemmäksi. Leivänpaahtimenkin koen sellaiseksi, että vaikken itse sitä tarvitsekaan (välttelen gluteenia) on se hyvä olla (mieheni tykkää välillä ostaa paahtoleipä). Molempiin laitteisiin suhteeni on ehkä sellainen, että koska en itse niitä aktiivisesti tarvitse, tahdoin ne pois keittiön tasolta rasittamasta silmiäni piiloon kaappiin, tietäen kuitenkin, että ne löytyvät sieltä tarvittaessa 😉 jännää, miten monimutkaisia suhteita tavaroihin voi syntyä. Ja nehän ovat täysin yksipuolisia suhteita 😀

        • Niinpä, yksipuolisia suhteitahan ne ovat.
          Laitteen rikkoutuminen on mitä mainioin hetki miettiä, tuleeko sittenkin toimeen ilman vai pitääkö se korvata uudella.
          Minäkin pyrin pitämään välineet poissa keittiön tasoilta, koska muuten laskutilaa ei kertakaikkiaan ole. Ja tavaraton taso on toki myös ilo silmälle! 🙂

  3. Perheellisenä, kuten Laurakin mainitsi, olen kokenut mm. piparkakkumuotit tarpeellisena. Vaikka suoraan sanottuna inhoan piparkakkujen tekemistä, niin koen että lasten täytyy saada kokea nuo perinteiset joulunaluspuuhat. Sama koskee mehustamista ja muuta säilömistä, sillä haluan lapsille hieman terveellisempiä mehuja ja hilloja (=vähemmän sokeria). Olen laskeskellut, että noin 8 vuotta vielä (eli kun nuorinkin on jo toisella kymmenellä) niin sitten hei hei muotit, kaulimet, lasipurkit, mehupullot, mehustin, jne. Minä en teitä kaipaa! 😀

    Leipää voi muuten kätevästi paahtaa uunissa ritilällä. Meillä se on ollut hyväksi koettu tapa, siten saa pahdettua suuren määrä kerralla ja kaikki saa paahtoleipänsä yhtäaikaa ja vältytään tappelulta ”mulle ensin, mulle ensin, mä sain ensin, lällällää…” Huoh. 😉

    • Haa, hyvä idea! Olen itse kuolannut tietyn merkkistä neljän leivän paahdinta, mutta suuren hankintahinnan vuoksi se on jäänyt edelleen vain haaveeksi 🙂 Minäkin olen miettinyt, että kuinka suuri ero sähkönkulutuksessa esimerkiksi lieden ja vedenkeittimen käytön välillä on. Ja toisaalta, jos hankin esimerkiksi vedenkeittimen; kuinka monta käyttökertaa tarvitaan, että laitteen valmistukseen käytetty energia on ”nollattu” ja voin ruveta hyvällä omallatunnolla säästämään energiaa liedellä lämmittämisen sijaan?

      • Kannattavuus varmaan tosiaan riippuu siitä, miten usein sinulla on tapana keittää vettä. Kerran pari viikossa? En hankkisi. Joka päivä ruuanlaiton yhteydessä? Ei välttämättä kannata. Monta kertaa päivässä yhtä tai kahta teekupillista varten? No nyt kannattaa jo harkita. Jos sattuu olemaan vaikka joku supermoderni induktioliesi, ero sähkönkulutuksessa tuskin on suuri, valurautalevyillä on varmaan jo huomattavampi.

    • Ihana ajatus, että haluat lastesi kokevan perinteiset jouluvalmistelut. Kyllähän lasten on kivempi tehdä muoteilla hauskoja kuvioita taikinaan kuin pyöräyttää pelkkiä tylsiä ympyröitä! Minullakin on mukavia muistoja piparin leipomisesta ja äidin tekemästä viinimarjamehusta. Vuodet vierähtänevät nopeasti, pian jo pääset karsimaan keittiötäsi!

      Hyvä vinkki ison leipäsatsin paahtamiseen! Yhtä kannikkaa varten ei ehkä uunia kuitenkaan kannata lämmittää. 🙂

  4. Korvaamattomia on täällä ainakin yleiskone (leipätaikinan vaivauksen takia käytössä useammin kuin joka toinen päivä, mutta ei ole ollut meillä käytössä mihinkään muuhun tarkoitukseen), leivänpaahdin ja vedenkeitin. Vedenkeitin on kyllä tavallaan useamman käyttötarkoituksen vehje, koska sillä lämmitettävä vesi menee eri käyttötarkoituksiin. Useaan kertaan päivässä käytössä, eniten teetä varten. Ja eihän esim. mikron tai jääkaapin tai uuninkaan kanssa yleensä tehdä kuin yhtä asiaa; lämmitetä (okei, mikro myös sulatuksessa), pidetä kylmänä tai kuumenneta. 😉
    En ole varsinaisesti minimalisti enkä hurahtanut tavarasta luopumiseen, enkä koe, että keittiössä olisi juurikaan mitään muuta turhaa kuin joitain tiettyjä astioita liikaa, lähinnä laseja ja mukeja. Ennen muuttamista tulee kyllä taatusti käytyä läpi niitä nyt kovin tarpeelliseksi kuvittelemiani turhakkeitakin. Luettelemistasi tarvikkeista meillä on vain pikkunen kaulin ja yksi piparimuotti, molemmat tarpeellisia. Mutta jos ei olisi kaulinta, en ehkä ostaisi uutta.

    • Kaulin on muuten kätevä, jos tekee esim. juustokakun, johon tarvitaan keksipohja. Keksit muovipussiin ja hurautellaan ne kaulimella murskaksi. Toimii!

    • Kiitos kommentista!
      Minä miellän yhden käyttötarkoituksen välineet ehkä niin, että ne on tarkoitettu tietyn ruoka-aineen tietynlaiseen käsittelyyn. Veitsi periaatteessa pelkästään pilkkoo, mutta se on keittiön monipuolisin väline, ei siis yhden käyttötarkoituksen laite.
      Muutto on aina hyvä syy karsimiselle, vaikkei minimalisti olisikaan. 🙂

  5. Meiltä löytyy kaikki mainitsemasi esineet ja vedenkeitin, josta täällä oli puhetta. Ainoastaan sitruspusertimesta voisin luopua ja ehkä vähentää piparkakkumuottien määrää. Valkosipulipuserrinta tulee käytettyä hyvin usein, pesukin on helppoa kunhan sen tekee heti käytön jälkeen, eikä seuraavana päivänä.
    Vedenkeitintä tulee käytettyä lähes päivittäin, yleensä keitän sillä myös pstaveden yms., koska se on nopeampaa.
    Yksin asuessani minulla ei ollut vedenkeitintä, enkä tajunnut mihin joku sitä käyttää, mutta nykyään en pärjäisi ilman (tai pärjäisin, mutta se vaan helpottaa elämää).

    • Kiitos kommentista!
      Monet keittiölaitteet helpottavat elämää, vaikka eivät olekaan välttämättömiä, kuten tuo vedenkeitin. Usein käytettynä ne ovat fiksu lisä keittiön varusteluun. Jos vedenkeittimeni hajoaisi, ostaisin uuden. Sen sijaan en lähde ostamaan esimerkiksi kaulinta, jota käyttäisin vain sen kerran vuodessa. Toiselle kaulin taas on ehdoton keittiöväline, ja niin saa ollakin. 🙂

  6. Kiitos hyvästä postauksesta, iituv! Tekstistäsi sekä kommenteista sai jälleen hyviä käytännön vinkkejä.
    Oma korvikkeeni keittiössä on ruokalusikka, mielestäni sillä on mukava tehdä kakku- ja pikkuleipätaikinat. Lusikalla saa myös hyvästi kaavittua astian. Sämpylätaikinan saa kaavittua kulhosta ruokaveitsellä (sillä voi myös putsata käsiä jos taikinasta ei tullut ihanteellisen irtonaista).
    Olin äskettäin työpaikan kesäjuhlien ruokavastaavana ja tein salaattipohjan valkoiseen isoon taikinakulhooni, korvike sekin siis. Jos isoja juhlia olisi usein, tai jos kekkerit olisi tosi hienot, niin pitäisi varmaan hommata siistimpi astia, mutta yhdet kesäjuhlat meni kyllä noinkin. YO-juhlieni boolimalja on kemujen jälkeen palvellut pienempänä taikina- ja salaattikulhona.

    • Kiitos ja ei kestä! 🙂 Mahtavaa, että sait uusia ideoita. Totta tosiaan ihan tavallinen lusikka ajaa myös monta asiaa. Kulhojakin voi käyttää moneen tarkoitukseen. Itse ostin hiljattain ison metallikulhon, koska kunnollista kulhoa minulla ei vielä ollut (käytin ennen kattilaa kulhon tapaan, mutta se on harmittavan usein muussa käytössä ja lisäksi lievästi hankalan muotoinen :D). Metallikulhoni on monikäyttöinen: se sopii salaattikulhoksi, boolimaljaksi, leivonta-astiaksi ja oikeastaan melkein minkä tahansa ruuan tarjoiluun. Ja on vieläpä katseenkestäväkin.

  7. Päivitysilmoitus: Keittiön korvaamattomat | Haagan ruokapiiri

  8. Hienoja ajatuksia 🙂 Omasta keittiöstäni (juuri olen omaan kotiin muuttanut) löytyy mainituista vain valkosipulikynnenpuristin, jonka senkin sain tuparilahjaksi. Ei ehkä keittiön tarpeellisin, muttakun on fiskarsin ja ihan hyvin toimii annan sen laatikossa toistaiseksi lojua. Sitruspuserrinta ja piparkakkumuotteja ei ole eikä tulel Sen mitä piparimuotteja jouluna tarvitsen, lainaan vanhemmiltani. Sitäpaitsi en edes pidä joulupipareista. Veitsenterottimesta en tiedä, luulen että sen tulen hankkimaan. Koska leivon paljon, kaulimen tulen kyllä hankkimaan. Toistaiseksi sen tilalla on toiminut elmukelmurulla. Lasipulloa tai mukia en ole kokeillut, sillä koen ne turhan pieniksi, kun teen usein suuren taikinan. Suosittelenkin kokeilemaan elmukelmu rullaa, kaulinnan jälkeen vain poistaa päällimäisen muovikerroksen ja tsädääm, puhdas rulla on alla. Tämä tosin vaatii elmukelmurullan omistamisen, jota itsekään en paljoa käytä – ja tuottaa tietenkin roskaakin. Mutta nyt väliaikaiskäytössä toiminut loistavasti.

    • Kiitos kommentista!

      Mielenkiintoinen tuo elmukelmuvinkki. Itselläni ei kelmua kaapista löydy, ja muutenkin vältän kertakäyttöistä muovia, joten vinkki jäänee nyt kokeilematta. Uskon tuon kuitenkin toimivan hätätilassa, jos se rulla sattuu laatikossa lojumaan.

      Ennen kuin ostat veitsenteroittimen, suosittelen kokeilemaan tuota mukitekniikkaa. Sain sillä oman veitseni lisäksi vanhempien mökkiveitsen (toooodella vanha ja tylsä) tomaatinleikkuuteräväksi! 🙂

  9. Päivitysilmoitus: 10 kysymystä karsimisen avuksi | MININJA

Jaa ajatuksesi!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s