Tavaradieetin tulokset

Vuoden alussa asetin itselleni tavoitteeksi vähentää mahdollisimman paljon turhaa tavaraa tietyistä tavararyhmistä. Pyrin myös noudattamaan yksi sisään, kaksi ulos -periaatetta. Tässä kevään aikana saavuttamani tulokset.

Vaatekaappi
Sisään: 1 jakku, 1 takki, 1 mekko, 1 paita, 1 reppu
Ulos: 8 vaatetta, 1 vyö, 1 lompakko, 2 kengät, 10 henkaria, 1 rannekoru, 2 korvakorut, 1 reppu, 2 laukkua

Toimistotarvikkeet
Sisään: –
Ulos: 3 lähes käyttämätöntä vihkoa (käytetyt sivut irotettuani vein kirjaston vaihtohyllylle – totesin, etten saa ikinä kaikkia kulumaan loppuun), 2 pinoa muistilappuja (kulutin loppuun), 1 kasa tusseja, 1 kasa värikyniä, 1 penaali, 1 tarrakirja

Keittiö
Sisään: 1 sauvasekoitin, 1 lasikannu, 1 lasikulho
Ulos: 1 setti ruokalusikoita, 2 tupperware-sekoitinta, 1 muovikannu, 1 tarjotin, 1 kasvistensäilytyslaatikko, 1 namikulho, 4 retrokulhoa, 1 valkosipulinpuristin

Viihde
Sisään: –
Ulos: 1 vanha musiikkisoitin + 1 piuha, 1 lelupiano, 11 cd:tä, 1 kirja

Kodin tarvikkeet
Sisään: 1 suihkupää, 1 lankarulla (josta tein itselleni ja ystävälle rätit), 1 kasa pyykkipoikia, 1 pyykkiteline, 1 rikkaharja, 1 iso ruukku yrttien istuttamista varten
Ulos: –

Yhteensä
Sisään: 14
Ulos: 64

Lopuksi
Olin valtavan yllättynyt poistuneiden tavaroiden määrästä. Petrasin jokaisessa osa-alueessa, jossa kaipasin pientä trimmaamista. Muutossa tavarani mahtuivat kuin mahtuivatkin kymmeneen laatikkoon, joista osa tosin oli tavallista banaanilaatikkoa selvästi isompia. Laatikot, pari jätesäkkiä sekä huonekalut mahtuivat kerralla yhteen henkilöautoon ja peräkärryyn. Sillä tavalla sullottuna tavaramäärä näytti taas järkyttävän suurelta, mutta oli varmasti ihan kohtuullinen

Yksi sisään, kaksi ulos -tavoitteenikin ylittyi reilusti. Keväällä tuntui, että tavarat menivät kaupaksi helpommin ja nopeammin kuin koskaan, ja siksi sain luovuttua monista sellaisista tavaroista, joista halusin luopua vain korvausta vastaan. Tällä hetkellä tuntuu, että karsittavaa ei enää muutamaa cd-levyä lukuunottamatta ole. Pikemminkin uusi asunto toi uusia tarpeita, koska sieltä puuttuu asioita, joita pidän oleellisina: naulakko, kylpyhuoneen peilikaappi (tai edes hylly!) ja palovaroitin näin esimerkiksi.

Tärkeiden ensihankintojen jälkeen pyrin pitämään tavaramääräni vakiona tai lievässä laskussa poistamalla ainakin yhden esineen, kun jotain uutta tulee sisään.

Miten sinun karsintasi edistyy? Asetatko itsellesi haasteita ja ”sääntöjä”?

Mainokset

8 thoughts on “Tavaradieetin tulokset

  1. Minä olen aina ollut suhteellisen tarkka vaatetuksestani ja harvoin ihmisten ilmoilla liikkuvana ostanut useimmiten uuden juhla-/bilevaatteen, kun jonnekin olen ollut menossa. Olen nyt yrittänyt ”löytää” jo kaapissa olevia vaatteitani uudestaan ja kokeillut (omasta mielestäni) riskaabelejakin yhdistelmiä. Kai sen siis voi ottaa haasteena; hyvin olen pärjännyt ilman uusia vaatteita ja ehkä asukokonaisuuksista on tullut enemmän persoonaani vastaavia, erikoisia sekametelisoppia 🙂

    • Kuulostaapa kivalta haasteelta! Minä taas pukeudun ihan päin vastoin, aina samoihin vaatteisiin ja asuihin, mutta se ei haittaa minua, koska tunnen vaatteissani oloni kotoisaksi. Monet tuttuni kertovat yrittävänsä pukeutua niin, että samat ihmiset näkisivät heitä mahdollisimman paljon eri vaatteissa. Nuorempana yritin jonkin aikaa tuollaista lähestymistapaa, mutta koin sen kauhean raskaaksi. Aina piti muistella, kenen kanssa minulla oli mitäkin päällä, ja ostaa jokaisiin juhliin uusi mekko.

      Kauhean ihanaa, että pystyt löytämään uusia yhdistelmiä vaatekaapistasi. Eihän oman persoonan mukaisesti pukeutumiseen tarvita isoa vaatevarastoa, jos kaikki vaatekappaleet ovat itseä ja niitä pystyy yhdistelemään monipuolisesti. Yllättävät yhdistelmät ovat parhaita!

  2. Hyvältä vaikuttaa! Sauvasekoittimesta tuli mieleen, että pitkään elelin ilman ja silti halusin sellaisen setin, missä on sen tavallisen sekoittimen lisäksi vispiläpää, silppuriosa ja se pitkulainen kulho, jossa voi tehdä esim. smoothieta. Nooh… hommasin setin lopulta noin vuosi sitten ja oikein hävettää miten vähän sille on ollut käyttöä kaikista hyvistä aikeistani huolimatta. Alkuun silppusin sillä aina sipulit, kunnes totesin etten millään jaksa joka kerta tiskata neljää eri osaa sipulin silppuamisen vuoksi. Lyhyen smoothieinnostuksen aikana kapistus oli korvaamaton ja kerran olen tehnyt sillä pestoa, mutta siihen on laitteen käyttö jäänyt. Siltikin, vaikka tiesin käyttömahdollisuudet ja ”huonot puolet” etukäteen lapsuudenkodin laitetta käyttäneenä ja olin harkinnut vuosikausia omillani asuneena tarvitsenko sitä vai en ja aina päätynyt siihen, että ihan varmasti sitä sitten tulee käytettyä… Kai nämä on niitä minimalistin polun kuoppia!

    • Minulla on ollut samanlainen setti, josta jäljellä on enää soseutin. Vispilä lennätti suurimman osan kamasta kulhosta pois ja silppurilla en tehnyt kai kertaakaan mitään. Muut osat hävitin, soseutintakin tulee harvoin käytettyä, mutta vielä en ole siitä osannut luopua, vaikka ilmankin varmasti pärjäisin.

    • Kiitos!

      Harmi, että sauvasekoittimesi osoittautui hutiostokseksi. Sellaisia sattuu välillä, vaikka luulisi harkinneensa jo tarpeeksi ja keksineensä riittävästi syitä hankinnalle. Omani ostin myös pitkän harkinnan jälkeen, sillä omilleni muutettuani olen kaivannut sitä useasti. Pärjäsin alkuun ilman vain, koska yksinkertaisesti jätin tekemättä ruokia, joihin sitä olisi tarvinnut, esimerkiksi rakastamiani sosekeittoja. En kadu hankintaa nyt ja toivoakseni en tulevaisuudessakaan.

      Välineitä hankkiessa ei jostain syystä tule aina ajatelleeksi niinkin olennaista asiaa kuin tiskaamisen vaiva. Jos laite säästää pari minuuttia jossain kokkauksen vaiheessa mutta on kauhean vaikea putsata, niin eihän sitä jaksa käyttää.

      Onneksi näistä kuopista pääsee kömpimään ylös ja jatkamaan matkaa! 🙂

  3. Kiitos hyvin kirjoitetusta ja ajatuksia herättävästä blogista! Erityisesti minua ihastuttaa sinun avoin ja välitön tapasi suhtautua myös kommenteissa esitettyihin vastakkaisiin näkökantoihin. Olen sinua about puolet vanhempi, mutta edelleen opettelen tuota taitoa…

    Olen itse löytänyt minimalismin muutama kuukausi sitten. Tai oikeammin sanottuna, olen löytänyt nimen sille vuosia kalvaneelle epämääräiselle kaipuulle sisimmässäni. Ikävä kyllä minun tavaramääräni on neljän vuosikymmeneni aikana erinäisistä syistä räjähtänyt aivan katastrofaalisiin mittasuhteisiin. Olen viimeisten vuosien aikana karsinut jo kahden asunnon verran tavaraa, mutta edelleen ”tavaraBMI”:ni huikentelee varmaan jossa 45 hujakoissa! Mutta onneksi aina karsimisuupumuksen ja toivottomuuden iskiessä saan uutta voimaa mm. tästä sinun blogistasi. Se antaa nimittäin kaikin puolin uskoa ja toivoa tulevaisuuteen. 🙂

    • Kiitos valtavan ihanasta kommentista! Mahtavaa kuulla, että saat innoitusta täältä. 🙂

      Harmi, että tavaraylipainon hoitoon ei ole lihavuusleikkauksia tai muitakaan oikoteitä, vaan työ täytyy tehdä alusta asti ja pikku hiljaa ihan itse. Melkoisen urakan olet jo tehnytkin, onnittelut siitä! Ja vielä suuresti tsemppiä jatkokarsimiseen. 🙂

Jaa ajatuksesi!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s