Tarvitsenko pyykkitelinettä?

Koko sinä puolentoista vuoden aikana, jonka olen asunut yksin, en ole omistanut pyykinkuivaustelinettä. Sellainen oli tarkoitus hankkia, mutta en koskaan saanut aikaiseksi. Kosteat pyykit olen sen sijaan ripustellut ympäri kämppää henkareihin, verhotangoille ja tuolien puoliin. Systeemi on toiminut ihan kivasti, joten olen yliviivannut pyykkitelineen tarveostoslistalta.

Pyykkiteline on mielestäni esineenä aika ruma, ja isokin se on; käytössä se kahmaisisi melkoisen siivun vähäisestä lattiapinta-alastani. Ympäri kämppää ripotellut vaatteet ja lakanat taas ikään kuin sulautuvat sisustukseen (luoden sotkuisen vaikutelman) eivätkä ole tiellä. Ehkä siksi en vaivaudu viikkaamaan pyykkejä kaappiin heti niiden kuivuttua, vaan ne jäävät roikkumaan tarpeettoman pitkiksi ajoiksi.

Viimeksi muuttaessani laskin, että omistan 40 henkaria, mikä on mielestäni yhdelle ihmiselle valtava määrä. Aloin miettiä, tarvitsisinko sittenkään ihan niin monta henkaria, jos en käyttäisi niitä pyykkien kuivattamiseen. Saisinko korvattua esimerkiksi kymmenen henkaria yhdellä kuivaustelineellä? Toisaalta henkarit ovat jo olemassa, kun taas teline pitäisi erikseen ostaa.

Olin passiivisesti päättänyt tyytyä ikuisesti henkariratkaisuun, kunnes äskettäin törmäsin roskiskatokseen hylättyyn kohtalaisen hyväkuntoiseen pyykkitelineeseen. Hetken mielijohteesta kannoin sen asuntooni ja puhdistin sen. Jo ensimmäisen kokeilukerran jälkeen olin vakuuttunut. Pyykit on huomattavasti helpompi ripustaa vieretysten vyötärön tasolle kuin kurkotella sinne tänne katonrajaan ja pelätä putoamista (ei mikään turha pelko – kerran pyykkejä asetellessani putosin pöydältä ja sain kipeitä mustelmia takamukseeni).

Sijoitteluongelmakin ratkesi muutaman minuutin pohdinnan jälkeen. Löysin telineelle käyttöpaikan sängyn jalkopään ja vaatekaapin välistä. Vaatekaapilla mahtuu käymään, mutta teline vaikeuttaa kulkua juuri sen verran, että sitä ei viitsi turhaan pitää pystyssä yhtään kauemmin kuin tarvitsee. Kuivien pyykkien siirtäminen kaappiin käy vallan vikkelästi, ja käyttöjen välillä teline taittuu piiloon kaapin taakse.

Jotkut esineet kertakaikkiaan parantavat elämänlaatua niin paljon, että ne reilusti oikeuttavat paikkansa kotona, ja ilman eläminen on pidemmän päälle vain itsensä kiusaamista. Pyykkiteline on valtaosalle niin itsestäänselvä härveli, että tämä teksti voi tuntua ihan hölmöltä. Minulle se taas on arjen luksusta, jota osaan arvostaa elettyäni ensin ilman. Vaikka pärjäsin aikani ilman pyykkitelinettä, en halua siitä enää luopua.

Mistä esineestä sinä et enää luopuisi, vaikka olet aiemmin pärjännyt ilmankin?

Mainokset

14 thoughts on “Tarvitsenko pyykkitelinettä?

  1. Vaikkakin epäekologisinta ikinä, mielelläni en luopuisi enää kuivausrummusta. Sellainen tuotiin käytettynä puoli-ilmaiseksi kotiovelle ja se on helpottanut arjen sujuvuutta useamman pienen lapsen taloudessa huomattavasti. Sen sijaan useat aiemmin tarpeelliseksi kokemani kodinkoneet voisin surutta heivata kierrätykseen, jos kanssaihmiseni olisivat asiasta samaa mieltä.

    Äärimmäisyyksiin itseään haastava, minimalismiin hurahtanut minäni kokee sinun esittämän kysymykseni erittäin haastavana; vähentäminen on välillä liiankin helpon tuntuista.

    • Kuivausrumpu poistaa kokonaan märkien pyykkien ripustamisvaiheen, joka on mielestäni kurjin ja aikaavievin osa pyykinpesuprosessia. Siksi ymmärrän täysin, miksi se on sinulle tärkeä. Silti pyrin itse välttämään taloyhtiön kuivausrummun käyttämistä mainitsemasi epäekologisuuden vuoksi. Joskus sorrun, jos olen liian laiska tai jos pyykkiä on enemmän kuin kaksi koneellista – silloin ne eivät kaikki mahdu enää kuivumaan kotiini.

      Hauska kuulla, että vähentäminen ei tuota sinulle vaikeuksia! Haastetta tarjonnee se, että samassa taloudessa asuvat eivät ole aina samaa mieltä asioista 🙂

  2. Taloyhtiön pyykkitupa on kyllä kullan arvoinen. Siellä on isot tilat pestä ja kuvata pyykit. Kotona sitten riittääkin pieni ’oskarin-oksa’ nyrkkipyykille ja saunapyyhteiden kuvatukseen.

    • Kiitos kommentista!

      Meidän taloyhtiömme pesulassa on ihan hyvät koneet, mutta kuivaustilaa ei ole lainkaan! Kuivausrummun käyttö on maksutonta, mutta käytän sitä vain hyvin harvoin, koska pyykit kuivuvat ilmankin. Pyykit pitää siis kantaa kämppään kuivumaan. Kuivaushuone olisi kyllä mainio.

  3. Hmm… Onhan noita useitakin. Meillä ei esimerkiksi ole taloyhtiössä kovin hyvä pyykkitupa, joten täällä asuessa pidän mielelläni omaa pyykkikonetta. Pärjäisin siis ilman, mutta en oikeastaan halua.

    Vedenkeitintä pidin turhakkeena, kunnes sain sellaisen. Se on nopeampi ja kätevämpi kuin mikro (enää en edes ajattele kuumentavani vettä hellalla). Käytän kiehuvaa vettä paitsi teen ja ruokien valmistamiseen, myös siivoukseen soodan kera.

    • Kiitos kommentista! Minullekin vedenkeitin on ykkönen. Juon niin paljon kuumaa vettä, joko sellaisenaan tai teenä, että olisi sähkön tuhlausta lämmittää monta kertaa päivässä vettä kattilassa.

  4. Tilankäyttöä ajatellen pyykkinaru lienee myös hyvä ratkaisu pieniin tiloihin – ainakin jos kattokorkeus riittää. Sen lisäksi että narun saa pieneen myttyyn ja pois näkyvistä, niin pyykit saa ripustettua ilmavammin ja koko huone tuoksuu ihanan puhtaalta.

    Toisaalta sitten – viimeisimmät tutkimukset ovat osoittaneet, että pyykkien kuivatus sisätiloissa huonontaa ilmanlaatua ja altistaa monille muille ongelmille, kuten hengityshäiriöille, pölypunkeille ja homeelle. Nyt kun säät ovat taas lämmenneet olen rontannut pyykkini ulkoilmaan kuivumaan. Hiukan vanhanaikaista kenties, mutta kuivuvat aurinkoisena päivänä hetkessä eivätkä ole tiellä.

    • Mietin jonkinlaista koukku ja naru -systeemiä kämppääni, mutta tein pyykkitelinelöytöni ennen kuin ehdin saada aikaiseksi. Hyvä idea kieltämättä!

      Ulkona kuivattaminen on varmasti paras vaihtoehto. Ollapa parveke – pyykit saisi sinne aina kuivumaan, vaikka talvella siinä kestäisikin vähän kauemmin. Itse asiassa uskon, että talvella sisäkuivattaminen on ihan terveellistä. Silloin huoneilma on niin kuiva lämmityksen takia, että lisäkosteus on tarpeen. Jotkuthan käyttävät ihan koneellista ilmankosteutusta.

  5. Itsekin toimin just niin kuin sinä ensimmäisessä omassa asunnossani. Kieltämättä telineestä on selkeyttävää iloa 🙂 Mielenkiintoista on kuitenkin se, että taloyhtiön kuivausrummun käyttäminen voi Työtehoseuran tutkimusten mukaan olla ekologisempaa kuin pyykkien kuivatus omassa asunnossa (koska märkä pyykki nostaa asunnon lämmitysenergian kulutusta). Riippuu tietysti rummusta, kannattaa tutustua asiaan (koska nuo keskitetyt koneet on parhaimmillaan aivan mahtava keksintö). Ks. esim. http://www.yhteishyva.fi/koti-ja-puutarha/kodinhoito/ekomatsi-narukuivatus-vs-kuivausrumpu/0218010-32897. Parasta olisi toki kuivattaa pyykit ulkona, mutta siihen ei aina ole mahdollisuutta.

    • Kiitos kommentista ja linkistä!

      Olen kuullut ennenkin, että rumpukuivaus saattaa olla energiatehokkaampaa, mutta minun on vaikea uskoa sitä. Enhän minä väännä patteria kovemmalle pyykkejä kuivatessani, eikä lämmitys toimi termostaatilla, joka pitäisi huoneenlämmön vakaana. Melkein puolet vuodesta lämpöpatterit ovat sitä paitsi nollilla. Lisäksi talvella kuivuvat pyykit paikkaavat hiukan lämmityksen aiheuttamaa sisäilman kuivuutta.

      Tuo oli minulle uutta, että kuivausrumpuja on erityyppisiä. Mistäköhän tietää, minkälainen juuri meidän taloyhtiömme kuivuri on? Jos kyseessä on tuollainen lämpöpumppusysteemi, niin on kyllä ilo huomata, että se käyttää energiaa vain puolet kotitalouksissa käytettäviin kuivausrumpuihin verrattuna. Yhteiskäytössä olevan laitteen valmistuksen tuottama jalanjälkikin on suhteessa paljon pienempi. Ehkä ei tarvitsekaan tuntea niin huonoa omatuntoa satunnaisesta kuivausrummun käytöstä.

  6. Menee pahasti sivuraiteille, mutta koska tässä on puhuttu rumpukuivauksen ekologisuudesta, on pakko ottaa seuraava asia framille. Tulin tänään siihen tulokseen, että selkeästi maalla asuvana on paljon hankalampaa olla ekologinen kuin kaupungissa. Oma auto (ja perheessä vähintään kaksi) on jokseenkin välttämätöntä. Asumismuotona on useimmiten omakotitalo; lihan syöntiä sentään voisi kai rajoittaa. Näiden suurten ”ekorikosten” jälkeen rumpukuivaus on kai kyynel valtameressä :/

    • Toisaalta, toisaalta. Kieltämättä kaupungissa on helppo saada hyvä omatunto siitä, että kävelee ja pyöräilee joka paikkaan eikä asu isosti. Silti asumisen liiallisella keskittymisellä suuriin kaupunkeihin on valtavia ekologisia vaikutuksia.

      Maallakin voi tehdä ekologisia päätöksiä elämäntapojensa suhteen. Automatkoja voi suunnitella, jottei jokaista asiointia varten tarvitse erikseen lähteä liikkeelle. Ruokaa voi viljellä omalla tontilla tai sitten käydä naapurimaatilalta ostamassa lähiruokaa. Mikäs sen ekologisempaa.

      Jos on valinnut maalaiselämän (mitä suuresti arvostan, vaikkei se ehkä ole minun juttuni), kannattaa ehkä nimenomaan keskittyä niihin pikkukyyneliin, jotka valtamerta kasvattavat. Niillä voi saada jo paljon aikaiseksi.

  7. En halua olla mitenkään ilkeä, mutta lähiruoan hankkiminen tiloilta on hiukan romantisoitu ajatus 🙂 Toki se varmasti onnistuisi, tosin siinä joutuisikin kiertämään omalla autolla koko kunnan, että saisi jääkaapin täyteen eettistä lähiruokaa. Luomua suosivana täytyisi lähteä kunnan rajojen ulkopuolelle. Tilat ovat nykyään (ilmeisesti EU:n sanelemana) niin valtavia, että niitä ei taajama-alueella juuri ole. Lähikaupoissa on nihkeästi lähituottajien ruokaa (mikä on typerää), luulen sen johtuvan osittain ketjujen tietystä valikoimasta. Mutta tämä meni nyt niin ohi aiheen, ettei tästä sen enempää 🙂

    • Olet oikeassa, käsitykseni tuosta lähiruuasta ja maalaiselämästä ylipäätään taitaa olla aika romantisoitu. Lähiruuan hankkimisesta tosin PITÄISI tehdä helpompaa niin maalla kuin kaupungissakin.

      Eikä haittaa, vaikka ohitettiin aihe, mielenkiintoista keskustelua kuitenkin!

Jaa ajatuksesi!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s