Kun kuteeni kuolevat

Vaatekaappini sisältö ei ole kausivaatteiden vaihtoa lukuunottamatta muuttunut suuntaan tai toiseen viime P333-yrityksen jälkeen. Vaikka vaatteita ja asusteita on reilusti enemmän kuin 33, garderoobi tulee kaluttua lähes kokonaan läpi kohtalaisen säännöllisesti. Tiedän tasan tarkkaan, mitkä vaatteistani ovat eniten käytössä ja lemppareitani. Tällä hetkellä suurin osa, koska olen luopunut kaikista epämieluisista. Muutama ennen paljonkin mutta nykyään hyvin vähän käyttämäni vaate odottaa päätöksentekoa. Pari pakottavaa (mutta silti ikuisuuksiin lykkäämääni) puutetta on, ja edelleen joku ”nämä kolme voisin korvata yhdellä” -tapaus askarruttaa mieltä.

Useimmin käyttämäni vaatteet alkavat pikku hiljaa kulua loppuun. Sinänsä ihan odotettava ilmiö, sillä valtaosan kuteistani olen ostanut lukioaikana käytettynä. Roskiin on lentänyt jo kaksi viimeiseen asti palvellutta housuparia. Kolmet muut pöksyt ovat onneksi pelastaneet minut housuostoksilta (uusien housujen etsiminen on kurjaa, vanhat tuntuvat aina sopivan parhaiten). Lähitulevaisuudessa minun on kuitenkin mentävä vaateostoksille. Olen vieraantunut moisesta ajanvietteestä täysin: viimeisen puolentoista vuoden aikana olen ostanut tasan yhden paidan sekä tarpeeseen alusvaatteita. Ajatus kiertelystä, penkomisesta ja sovittelusta ei houkuta lainkaan.

Haluan nyt helpottaa tulevaa elämääni miettimällä vähän etukäteen, millaista hankin sitten, kun on sen aika. Millaista tyyliä tavoittelen? Mihin väreihin tukeudun? Tällä hetkellä pukeudun aika kotoisasti. Vierastan tietyissä piireissä suosittua hyvätuloisennäköistä tyyliä, vastahankituilla vaatteilla ja kimaltavilla koruilla kuorruttautumista (tämä tyyli on hassua kyllä toteutettavissa, vaikka ei rahassa kylpisikään). Toisaalta en halua myöskään näyttää nuhjuiselta. Tahdon tyylini olevan rento mutta siisti. Värikäs, mutta ei yliampuvan räikeä. Monikäyttöinen ja muotoutuva, ei missäään nimessä tylsä tai massaa.

Tykkään erivärisistä neuletakeista ja löysistä paidoista. Mekoistakin, vaikka niitä käytän vain kesällä ja juhlissa. Helyistä osaan käyttää vain korvakoruja, silloin kun muistan. Kenkien pitää olla matalat ja mukavat. Housuja tarvitsisin vain kahdet, mieluusti yhdet neutraalit ja yhdet kirkkaanväriset (turkoosit farkut ovat ehdoton lempparini ja sopivat kaikkien yläosieni kanssa). Olen tyylimieltymyspohdintojen lisäksi yrittänyt selvittää, mitkä värit minulle sopivat parhaiten. Tämä on vaikeaa oppaidenkin avulla, mutta olen havainnut pukeviksi ainakin kullan ja viininpunaisen. Huomasin kerran, että viininpunaista kangasta vasten hiukseni ja silmäni suorastaan kimmelsivät. En omista nyt mitään viininpunaista, mutta päätin, että seuraava vaateostokseni on sen värinen.

Nyt vain odottelen sitä hetkeä, kun vaatteeni käyvät liian kuluneiksi julkisesti pidettäviksi, ja toivon, että löydän sitten juuri sopivia vanhojen tilalle.

Suunnitteletko sinä etukäteen, mitä ostat vaatekaupasta? Tiedätkö, mitkä värit pukevat sinua parhaiten vai viis veisaatko siitä? Onko joku teistä lukijoista käynyt peräti värianalyysissä?

Mainokset

4 thoughts on “Kun kuteeni kuolevat

  1. Rakastan kirkkaita värejä, mutta huomaan pukeutuvani varsin neutraalisti. Värianalyysit ja tyylianalyysit voivat auttaa, mutta yhtälailla voivat viedä kauemmaksi omasta itsestään ja aiheuttaa vikaostoksia. Pukeudu siihen mistä itse aidosti pidät ja mikä tuntuu hyvältä. Viininpunainen on kaunis ja klassinen ja nauti sen käytöstä.

    Suutari on antanut kengilleni lisäaikaa. Haalistuneita ja väärän sävyisiä vaatteita värjäsin ja osa onnistui hyvin ja osa meni päin prinkkalaa. Nypyt olen putsannut pois villapaidoista. Nuhjaantuneista saa hieman parempia, mutta osa on oikeasti tiensä päässä. Ihanaa..

    • Kiitos kommentista! Minulla ongelmana on se, että pidän hirveästi KAIKISTA väreistä. Nyt vaatekaappini ei ole niin mieletön hedelmäsalaatti kuin ennen, mutta edelleenkään en osaa päättää, mitkä olisivat vaatevarastoni perusvärit. Tässä värianalyysi auttaisi: valikoima pienenisi, ja valitsisin varmasti hyvin sopivia värejä. Pukeva myös tuntuu hyvältä.

      Minun täytyy paikkailla pieniä reikiä joistain paidoista, jotta saan ne jaksamaan vielä hetken. Värjäämistä en ole koskaan kokeillut, enkä ehkä uskallakaan taloyhtiön pesukoneella. Vaatteiden loppuunkuluminen on minulle housuja lukuunottamatta ihan uusi ilmiö. Ennen olen kasvanut vaatteista ulos tai sitten ne ovat olleet vikaostoksia, jotka olen laittanut hyväkuntoisina eteenpäin. Tämä on kieltämättä palkitsevaa!

Jaa ajatuksesi!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s