Minimalismi ja harrastukset

Moni etsii kokeilemalla itselleen sopivaa harrastusta. Kuhunkin lajiin ostetaan asianmukaiset varusteet parhaassa tapauksessa jo ennen harrastuksen aloittamista. Itsekin tein tätä teini-ikäisenä. Aloitin tanssimisen ja ostin ystävän suosituksesta asianmukaiset tanssikengät. Karatekurssia varten hankin kalliin karatepuvun. Kuntonyrkkeilyhansikkaat löytyivät sentään veljen kaapista, mutta joogamaton ostin uutena.

Jälkikäteen harmittaa, että olen hankkinut upouudet välineet jo harrastusehdokkaaseen tutustuessani, ennen kuin olen varmistunut siitä, että laji sopii minulle. Innostus on suurimmassa osassa tapauksista lässähtänyt äkkiä, ja tavarat ovat jääneet kaappiin pitämään toisilleen seuraa. Ainut oikeasti järkevä urheiluvälinehankintani on ollut kunnollinen lenkkitossupari. Lisäksi musiikkiharrastukseeni liittyvät tarvikkeet ovat säännöllisessä käytössä.

Vaikka varustearsenaali lisääkin katu-uskottavuutta, tuliterät välineet eivät tee harrastajaa. Useimpiin liikuntaharrastuksiin riittää ainakin alkuun ihan tavalliset liikuntaan soveltuvat vaatteet, ja seuroilla saattaa olla välineitä lainattavana. Musiikkiliikkeestä ja paikalliselta orkesterilta kannattaa kysellä soittimia kokeiltavaksi. Käsitöihin tai vaikkapa etniseen kokkailuun voi tutustua työväenopiston kursseilla, joissa tarvittavat materiaalit sisältyvät kurssimaksuun.

Jos harrastus tuntuu omalta ja innostuksen voi odottaa säilyvän, tarvikkeiden hankkiminen voi olla oikeasti tarpeellista. Mitä syvemmälle harrastuksensa salaisuuksiin uppoutuu, sitä enemmän ja laadukkaampia välineitä alkaa kaivata. Esimerkiksi eräällä kitaristiystävälläni on viisi erilaista näppäilysoitinta, joista kukin sopii eri tilanteeseen ja on säännöllisesti käytössä. Tämä määrä on sopiva hänelle, vaikka maallikolle se tuskin olisi tarpeen.

Minimalisti voi harrastaa muutakin kuin meditaatiota ja kävelemistä. Ongelmaksi harrastuksiin liittyvä tavaramäärä muodostuu nimittäin vasta käyttämättömäksi jäädessään. Uusi trendilajikokeilu lopahtaa todennäköisemmin kuin pitkäaikainen rakas harrastus, joten harrasteliikettä ei kannata tyhjentää heti ensikäynnillä. Potentiaalisiin hutiostoksiin kuluvat rahat voi sijoittaa astetta laadukkaampiin varusteisiin sitten, kun innostus on muuttunut intohimoksi.

Mainokset

Jaa ajatuksesi!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s